Yleissitova tes

Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen yleissitovuus?

Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston säädösyksikkö valmistelee lautakunnassa käsiteltävät asiat sekä huolehtii lautakunnan tarvitsemista työehtosopimuksista ja muista asiakirjoista, jotka sopimusosapuolien on toimitettava ministeriölle.

Yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöillä on vapaus solmia kollektiivisia työehtosopimuksia. Työehtosopimus on yleissitova, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on vähintään noin puolet alan työvoimasta. Yleissitovuuden vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

Työehtosopimus takaa työntekijälle lainsäädäntöä paremmat edut

Työehtosopimus eli tes syntyy yleensä työntekijäliiton, esimerkiksi ERTOn aloitteesta. Sopimus tehdään työnantajaliiton tai yksittäisen työnantajan kanssa tiettyä työalaa (esimerkiksi kuljetus, optikot, terveyspalveluala, taloushallinto, sosiaalialan järjestöt) tai ammattiryhmää varten. Työehtosopimus voidaan tehdä myös yksittäistä työpaikkaa varten yrityskohtaisesti. 

Yleissitovien ja sitä vailla olevien työehtosopimusten luettelo

Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta. Määrä vaihtelee hieman. Kun työnantaja haluaa tietää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta hänen tulee noudattaa, vastaus riippuu yleensä toimialasta, jolla työnantajayritys toimii. Työnantajayrityksen toimialaa verrataan yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen. Työsuojeluviranomaiset ja työmarkkinajärjestöt voivat auttaa selvittämään oikean työehtosopimuksen.

Yleissitovuus takaa kaikille minimiehdot ja estää epäreilua kilpailua

SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliiton väliset työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että palkankorotukset ja muut työehtosopimusneuvotteluissa sovittavat asiat koskevat kaikkia elintarvikealan työntekijöitä.

Järjestäytynyt ja järjestäytymätön työnantaja

Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa usein jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenliitoista ja työntekijöitä taas jokin SAK:n, STTK:n tai Akavan liitoista. Julkisella sektorilla sopijaosapuolia ovat työntekijöiden ammattiliitot ja Kuntatyönantajat (KT), Valtion työmarkkinalaitos tai myös Kirkon työmarkkinalaitos.

Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu

Varsin monet järjestösektorin työntekijät työskentelevät järjestöissä, joissa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Tämä voi johtua joko siitä, että järjestön toimialalla ei ole lainkaan työehtosopimusta tai sitten toimialan työehtosopimus on ainoastaan ns. normaalisitova eli sitoo ainoastaan työnantajajärjestöön järjestäytyneitä työnantajia.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja toimintaamme

Velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta perustuu työsopimuslakiin. Sen mukaan työnantajan on noudatettava työsuhteissaan vähintään valtakunnallisen, kyseisellä alalla edustavana pidettävän, työehtosopimuksen määräyksiä.

Yleissitovuus on vahingollisempi kuin arvataankaan

Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden henkilökuntaa. Tämä on kuuluisa yleissitovuus.