Villan lajittelu

Maailman halpa villa rapautti suomalaisen lampaanvillan tuotannon – nyt toivo on tiedostavissa kuluttajissa ja pöytyäläisissä mummoissa

Suomalaisista lähteistä aiheesta on löytynyt varsin vähän viittauksia. Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri mainitaan lyhyesti, että lampaat pestiin ennen keritsemistä, joka tapahtui Länsi-Suomessa kolme kertaa ja Karjalassa neljä kertaa vuodessa (Talve 1990, 175). Englannissa lampaiden pesu tapahtui ajamalla eläimet matalan järven läpi, joten voisi kuvitella Suomessa tekniikan olleen samankaltainen. Pesu tuskin tapahtui mäntysuovalla savusaunassa.

Puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy roskiin samalla, kun Suomeen tuodaan villaa ulkomailta

Sen lisäksi lampuri joutuu maksamaan kuljetuksen villaa ostavaan kehräämöön. Esimerkiksi lappilaiselle lampurille kuljetus voi tuoda materiaalin määrästä riippuen jopa satojen eurojen lisälaskun.

Panostus villan tuotantoon yhteistyöllä kannattaa

Kehräämöille soveltuva villa on mahdollisimman puhdasta ja roskatonta. Se on pituudeltaan vähintään 5 senttimetrin mittaista, pehmeää ja mieluiten kiharaa. Karitsojen villat tulee erotella aikuisten lampaiden villoista ja tämän jälkeen lajitella vielä värien ja laadun mukaisesti. Kehräämöille ei oteta vastaan likaista, liian lyhyttä tai vanuttunutta villaa, joka luokitellaan jätevillaksi. Villan kerintään ja lajitteluun on hyvät ohjeet Suomen lammasyhdistyksen verkkosivuilla. (4).

1. 1. Eläinten villanlaadun arviointi maatilalla

Jätteidenkäsittelyalueilla sekalaisen jätteen henkilö- ja pakettiautokuormat tulee lajitella ajoneuvorampeilla. Rampeilta löytyvät omat lavat jatkokäsittelyyn menevälle sekalaiselle jätteelle, sekä metalli- ja puujätteelle.

Järjetöntä haaskausta! Suomalainen villa päätyy jätteeksi, ei vaatteisiin – nyt muutos on tulossa

Jälkikompostoimalla jätteestä saadaan erinomaista maanparannusainetta, jota kannattaa ensisijaisesti hyödyntää omassa puutarhassaan. Mikäli kompostimullan käyttö puutarhassa ei onnistu, tiedustele muita käsittelyvaihtoehtoja kuntasi ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tämän lisäksi lietekaivoja tyhjentäviltä kuljetusyrityksiltä voi kysellä tyhjennysvaihtoehtoja.

Villan kierrättämiseen vauhtia kehityshankkeella

Metropolia Ammattikorkeakoulu pyrkii tuottamaan sekä kansallista että Uudenmaan alueen kehittämistoimintaa Kiertovillasta kasvuun -hankkeessa, jossa edesautetaan kiertotalouden toteutumista pk-yrityksissä. Kiertotalouden toteutuminen tuo tuotteille ja palveluille lisäarvoa, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä. Tämä on myös maakunnan kasvusopimusmenettelyn ja Helsingin seudun kuntien tavoitteiden mukaista.

Brexit – uhka vai mahdollisuus suomalaisen villan hyödyntämisessä?

Vielä viime vuosina on saanut kuulla ja lukea nykypäivien lammashoidon harrastajien valituksia siitä, että lampaita keritään liian usein ja että olisi päästävä korkeintaan kolme kertaa vuodessa tapahtuvaan keritsemiseen. Tämä siis edellyttää, että keritsemistä on toimitettu vieläkin useammin. Sillä seudulla, josta tässä on puhe, kerittiin lampaat vain kaksi kertaa vuodessa ja oli villasato luonnollisesti harvoin tapahtuvan keritsemisen mukainen, niin laadultaan kuin määrältäänkin.

Takamatkalaisten tavoite: perustekeminen kuntoon

Vuonna 2012 voimaan astui Valtioneuvoston asetus, jonka mukaan 70 % rakennusjätteistä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Vuosi 2020 on täällä – saavutettiinko tavoite?

Kierrätys kannattaa! Lajitteluopas yrityksille

Kierrättämällä säästetään jätehuollon kustannuksissa, esimerkiksi materiaalina hyödynnettävistä jätejakeista ei peritä jätteenkäsittelymaksua. Kierrättäminen edistää tehokasta kiertotaloutta ja yritykset toteuttavat sen avulla omaa ympäristövastuutaan. Vaaralliset jätteet tulee aina erilliskerätä muusta jätteestä ja omiin keräysvälineisiin.