Työympäristö ja työhyvinvointi

Työympäristö ja työhyvinvointi

Työympäristö vaikuttaa työhyvinvointiin enemmän kuin palkka

Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja sekä johtamista. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitetään jatkuvasti koko työelämän ajan.

Työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus

Työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus

Yrityksen työterveyshuolto osallistuu vaarojen tunnistamiseen sekä riskien, kuormitusten ja altistusten kartoittamiseen ja arviointiin. Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan toimintasuunnitelma työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, terveystarkastusten tekemiseksi ja ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi. Työterveyshuolto antaa tietoja ja neuvontaa terveyden ja työkyvyn edistämisestä ja ylläpitämisestä.

Raikas sisäilma on fyysisen työympäristön tärkein tekijä

Raikas sisäilma on fyysisen työympäristön tärkein tekijä

Miellyttävä ja siisti fyysinen työympäristö vaikuttaa merkittävästi toimistotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Hyvä palkkataso ja työn sopiva tahti jäävät vaikuttavuudeltaan vähäisemmiksi. Myös toimiston energiatehokkuus on tärkeää tilojen käyttäjille.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 mennessä

Hyvä työympäristö ja työhyvinvointi edellyttävät, että työpaikoilla on riittävästi oikeaa tietoa, tahtoa ja osaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainsäädäntö asettaa työpaikoille vähimmäisvaatimukset, joiden toteutumista työsuojelun aluehallinto valvoo. Viime kädessä työhyvinvointi syntyy kuitenkin aina työpaikoilla.

Tilaa maksuton Business Garden uutiskirjeemme

Tilaa maksuton Business Garden uutiskirjeemme

Työhyvinvoinnin menestyksellinen edistäminen edellyttää varustamon, merenkulkijoiden, työsuojelun ja työterveyshuollon saumatonta yhteistyötä, jossa jokaisella on oma vastuunsa ja roolinsa. Tavoitteista sovitaan yhdessä, jotta ne voitaisiin myös saavuttaa.

Teknoimua löytyy, mutta yhteisten digityön pelisääntöjen kehittämistä tarvitaan – havaintoja organisaatioiden digityöhyvinvoinnin tilasta

Teknoimua löytyy, mutta yhteisten digityön pelisääntöjen kehittämistä tarvitaan – havaintoja organisaatioiden digityöhyvinvoinnin tilasta

Kaksi miestä työssä tietokoneiden ääressä.

Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta Digiajan työhyvinvointi -hankkeen kehittämiskokonaisuus käynnistyi organisaatioille toteutetuilla sähköisillä alkukartoituskyselyillä. Kyselyssä kartoitettiin organisaatioiden digitalisaation tilaa, kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä johtamisen ja työyhteisön näkökulmia digiajan työhyvinvointiin.

Mistä muodostuu kokemus työn merkityksellisyydestä?

Mistä muodostuu kokemus työn merkityksellisyydestä?

Näihin kysymyksiin liian suoraviivaisten ja yksinkertaisten vastausten esittäminen olisi naiivia. Elämme kompleksisessa maailmassa ja myös työntekijäkokemukseen vaikuttavat tekijät ovat monimutkaisia.

Millainen on hyvinvointia tukeva työympäristö?

Hyvinvointi on hyvän elämän perusedellytyksiä. Hyvinvointia voi edistää monella tavalla, ja sen ylläpitoa voi myös opetella. Jaksat paremmin arjessa, kun tunnistat sekä hyvinvointiasi vahvistavia että heikentäviä tekijöitä, ja osaat reagoida niihin.

TYÖYMPÄRISTÖ: Lähdetään työmatkallekin ihan nollilta!

Työmatkatapaturmista suurin osa, yli 70 prosenttia, on liukastumisia, kaatumisia ja kompastumisia. Vuonna 2015 sattui 14 807 näihin liittyvää työmatkatapaturmaa. Toiseksi yleisin työmatkatapaturman sattumistapa on yhteentörmäys auton kanssa (yli 10 prosenttia).