Työaikapankki järjestäytymätön työnantaja

Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika

Yleissitovan asianomaisen alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen nojalla voidaan poiketa työaikalain mukaisesta säännöllisestä vuorokautisesta tai viikoittaisesta työajasta. Työehtosopimuksessa voidaan sopia säännöllisen työajan järjestämisestä keskimääräiseksi, kunhan työaika tasoittuu enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon aikana. Työvuorojen sijoittelua ja pituutta rajoittavat kuitenkin työaikalain lepoaikoja ja viikoittaista vapaa-aikaa koskevat säännökset.

TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua

Työaikapankkijärjestelmän tarkoituksena on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Työaikapankki mahdollistaa työajan, ansaittujen vapaiden tai vapaa-ajaksi muutettavien rahamääräisten etuuksien säästämisen ja toisiinsa yhdistämisen, jolloin työntekijän on mahdollista kerryttää pankkiin myös pidempiä vapaita. Kun työntekijä pitää pankkivapaata, maksetaan hänelle vapaan pitoajankohdan mukainen säännönmukainen palkka.

Kuusi keinoa, joilla työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu ensi vuoden alussa

Isännöitsijä voi jäädä jopa työaikalain ulkopuolelle erityisissä tapauksissa. Tällöin se edellyttää sitä, että hänen kanssaan sovitaan työsopimuksessa töiden itsenäisestä hoitamisesta ilman työnantajan valvontaa tai työajan seurantaa. Tällaiset tehtävänkuvat ovat harvinaisia mutta mahdollisia.

Työehtosopimus ja järjestäytymätön työnantaja

Työehtosopimus on työnantajayhdistyksen ja työntekijäyhdistyksen välinen sopimus, joka asettaa rajat työntekijän ja työnantajan työsopimuksessa sopimille työnteon ehdoille. Työnteon ehdoista ei saa sopia heikommin ehdoin työsopimuksessa kuin mitä työehtosopimuksella on sovittu. Vaikka työehtosopimus onkin työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välinen sopimus, myös järjestäytymätön työnantaja voi tulla sidotuksi työehtosopimukseen niin kutsutun yleissitovuuden perusteella.

Työaikajoustot- mahdollisuuksia, rajoituksia ja ongelmia

Työelämän iskusanana on tänä päivänä joustavuus. Yritykset pyrkivät täsmätyöllistämään henkilöstöään siten, että sitä käytetään juuri oikeana aikana, oikeassa paikassa ja vain sen pituisen ajan, kuin sitä tarvitaan. Joustavuuteen kuuluu kuitenkin myös työntekijän etujen huomioiminen, erityisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen asettamat vaatimukset. Työelämän joustoihin voidaan pyrkiä useilla eri keinoilla, kuten joustavilla työsuhteilla, toiminnallisilla joustoilla ja yhteistyönantajuuden käyttämisellä.

Työehtosopimus – Paikallinen sopiminen – UUSI työaikalaki

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta voi vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovaksi. Yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat myös järjestäytymättömiä eli työnantajaliittoon kuulumattomia työnantajia. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön.

Mitä palkkahallinnon tulee tietää uudesta työaikalaista?

Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Lain tavoitteena on turvata työ- ja virkasuhteessa työskenteleville asianmukainen työaikasuojelu. Tästä johtuen työaikalaissa säädetään enimmäistyöajoista ja vähimmäislepoajoista.

Työaikalain uudistuksesta kannattaa keskustella henkilökunnan kanssa

Myös rakenteellinen kokonaisuudistus jäi Rytkösen mukaan vajaaksi. Kolmas tavoite oli sääntelyn yksinkertaistaminen, jotta yrityksissä olisi voitu säästää hallinnollisista kuluista. Siinäkin onnistuttiin osittain.

Työaikalaki 2020 tuo modernin työn tekemisen muodot lakiin

Nykyiset sukupolvet haluavat työltään vapautta. Oman työajan ja paikan päättäminen ja säätäminen on noussut ja nousee jatkossa yhä isompaan rooliin. Nykyinen teknologia on mahdollistanut etätöiden tekemisen muualla kuin työn virallisessa osoitteessa jo pitkään. Vain lainsäädäntö on ollut meidän konttorirottien riesana, koska työaikalaissa ei ole huomioitu sellaisia kummallisuuksia kuin läppärityöntekijät.