Työaikalaki arkipyhä

Työaikalaki arkipyhä

Miten arkipyhät vaikuttavat palkanmaksuun?

Tätä lakia ei, lukuun ottamatta 15 §:n 3 ja 4 momenttia, sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on:

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.

Lomakausi lähestyy – milloin voin pitää vuosilomani?  

Lomakausi lähestyy – milloin voin pitää vuosilomani?  

Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä, juhannuspäivä sen sijaan on. Viralliset pyhäpäivät ovat monilla aloilla vapaapäiviä ja näinä päivinä tehtävästä työstä on maksettava tuplapalkkaa. Työaikalain mukaan kirkollisena pyhäpäivänä saa teettää työtä vain, jos kyse on sellaisesta työstä, jota säännöllisesti tehdään myös pyhäpäivinä tai jos siitä on työntekijän kanssa sovittu. 

Uusi työaikalaki joustavoittaa työajan teettämisen mahdollisuuksia työaikasuojelua unohtamatta

Uusi työaikalaki joustavoittaa työajan teettämisen mahdollisuuksia työaikasuojelua unohtamatta

Työajan ja lepoajan välistä rajanvetoa on uudessa työaikalaissa tietyiltä osin täsmennetty. Työajan käsitteestä on säädetty pakottavasti, eikä siitä voida poiketa edes valtakunnallisella työehtosopimuksella. Myöskään uuden työaikalain mukaan kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa. Matka-aika kotoa ensimmäiseen työkohteeseen voi kuitenkin olla työaikaa, jos työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa tai muuta pysyväisluonteista työkohdetta ja työnteko alkaa esimerkiksi ensimmäisen asiakkaan luona. Tulkinta perustuu EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisuun.

Työnantajan määräys ja työntekijän suostumus

Työnantajan määräys ja työntekijän suostumus

Poikkeuksen tästä muodostaa vuosi, jolloin jäädään osa-aikaiseksi tai työaika muuttuu kokoaikaiseksi. Vuosilomapalkka lasketaan tällöin keskimääräisen työaikaprosentin perusteella, joten osa-aikaiseksi siirtyvä voittaa ja kokoaikaiseksi siirtyvä häviää kyseisen lomavuoden kohdalla.

Työajasta sopiminen kun työaikalakia ei sovelleta

Työajasta sopiminen kun työaikalakia ei sovelleta

Työajasta sopiminen on eri asia kuin työaikalain noudattaminen. Törmään usein ajattelutapaan, jonka mukaan työajasta ei tarvitse sopia mitään, jos työsuhteeseen ei noudateta työaikalakia. Mielestäni työajan jättäminen avoimeksi aiheuttaa työnantajalle turhia riskejä, joita käyn tässä kirjoituksessa tarkemmin läpi.

Heltin HuoliLinjalta saat tukea työelämän vaikeissa tilanteissa ja muutoskohdissa

Työajan vastakohta on lepoaika, jota ei ole laissa nimenomaisesti määritelty. Joissakin tapauksissa joudutaankin pohtimaan työajan ja lepoajan välistä rajanvetoa erilaisten työhön sidonnaisuusaikojen osalta. Pakolliseen koulutukseen osallistuminen ja pakollinen terveystarkastus ovat työajaksi luettavaa aikaa, kun taas esimerkiksi työnantajan järjestämään virkistystoimintaan osallistuminen ei sitä ole. Henkilöstön edustajien luottamustehtävien hoitamiseen käyttämä aika ei ole työajaksi luettavaa aikaa.

Sosiaaliset ja työturvallisuutta koskevat määräykset

Kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomasta työajan pidennyksestä on tehty joitakin paikallisia ja joitakin tes-ratkaisuja, joissa helatorstai voi toki olla työpäivä. Samoin keskeytymättömässä työaikamuodossa kuten vuorotyössä, helatorstai kuuluu työpäiviin.

Uusi työaikalaki ja sen vaikutukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Kuntamarkkinat Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä joko kokonaan tai osittain työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisen perusteena on yrityksen taloudelliset ja/tai tuotannolliset perusteet. Lomautus on tarkoitettu aina väliaikaiseksi toimenpiteeksi.

Eräiden asiantuntijoiden työaikamuoto poistuu

KVTES:n työaikaluvun 7 ja 8 §:n poissaolojen vaikutuksia säännölliseen työaikaan koskevat muutokset sekä 13 ja 14 §:n lisä- ja ylityömääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 7. toukokuuta. Samaan aikaan tulevat voimaan myös uuden KVTES:n liitteen 18 mukaista työaikaa koskevat määräykset.