Suomi sota

Suomi sota

​Eduskunnan toiminta sota-aikana -tietopaketti

Venäjä voisi hyökätä Pohjois-Suomen läpi Ruotsiin suojatakseen omia strategisia joukkojaan Kuolan niemimaalla Yhdysvaltojen tai Naton iskulta. Silloin myös Suomi voisi joutua mukaan sotaan, vaikka vaalisi idänsuhteita parhaansa mukaan.

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti myös Suomen lähetystöjen toimintaan asemapaikoissaan. Esimerkiksi Suomen Moskovassa ja Varsovassa sijainneet lähetystöt jätettiin dramaattisissa tunnelmissa.

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Suomen mahdollisuudet aktivoitua kansainvälisessä politiikassa paranivat vähitellen. Suomi teki vuonna 1969 aloitteen erityisen Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssin (ETYK) järjestämisestä.

Näin venäläinen historialehti kertoo talvisodasta: Sota oli perusteltu, koska Suomi ja Natsi-Saksa olivat menossa kimppaan

Näin venäläinen historialehti kertoo talvisodasta: Sota oli perusteltu, koska Suomi ja Natsi-Saksa olivat menossa kimppaan

Paasikiven käsityksen mukaan Suomi oli sodan päättyessä syksyllä 1944 “laakson pohjalla”, josta oli kuitenkin mahdollista lähteä nousemaan kohti avarampia ja valoisampia maisemia. Pitkän, tuhoisan sodan jälkeen ei voitu odottaa, että polku olisi ollut suora ja lavea. Välirauhan ehtojen tinkimätön täyttäminen osoittautui välttämättömyydeksi, mutta se kannatti. Muutamassa vuodessa Suomen asema alkoi selvästi vahvistua.

Sotamuseon Maneesit avoinna 1.6.2020 lähtien

Sotamuseon Maneesit avoinna 1.6.2020 lähtien

1. Välirauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto vahvistaa luopuneensa Hangon niemimaan vuokraoikeudesta, mikä sille myönnettiin Neuvostoliiton ja Suomen välillä 12 päivänä maaliskuuta 1940 tehdyssä rauhansopimuksessa, ja Suomi puolestaan vahvistaa myöntäneensä Neuvostoliitolle 50 vuoden vuokrasopimuksella sekä Neuvostoliiton suoritettavaa 5 miljoonan Suomen markan vuotuista vuokramaksua vastaan maa- ja vesialueiden käytön ja hallinnan Neuvostoliiton laivastotukikohdan perustamiseksi Porkkalan niemimaan alueelle, mitkä alueet ilmenevät tähän sopimukseen liittyvästä kartasta (liite I).

Muuten on muistettava: Vakooja vaanii sinua

Muuten on muistettava: Vakooja vaanii sinua

Alkukesästä käytiin pienimuotoisia taisteluja englantilaisten ja ranskalaisten kanssa pitkin Suomenlahden rannikkoa. Kesäkuun alussa osa länsivaltojen laivastoa asettui Kronstadtin ulkopuolelle patoamaan venäläiset alukset sijoillensa. Tämä lamautti Venäjän Itämeren-laivaston koko kesäksi.

 Sotahistorian muistot idän ja lännen rajamaassa

Sotahistorian muistot idän ja lännen rajamaassa

Sotajoukot ovat kulkeneet monta kertaa Suomen yli, linnoittaneet, taistelleet ja pystyttäneet muistomerkkejä. Sotien muistoja on säilynyt eri puolilla maatamme niin Ruotsin, Venäjän, Neuvostoliiton, Saksan kuin itsenäisen Suomen joukkojenkin jäljiltä.

Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit saivat lopulta useita viikkoja kateissa olleet kunniamitalit

IIMS raunioitti Eurooppa taloudellisesti ja henkisesti. Valtatyhjiön täytti kaksi ase-, talous- ja ideologista supervaltaa. Kylmä sota viittaa siis ajanjaksoon, jolloin kaksi supervaltaa (USA ja NL) kilpailivat eri keinoin (mm. asevarustelu ja sotilasliitot,) ajautumatta suoranaiseen (”kuumaan”) sotaan. Ajanjakso kesti IIMS:n loppumisesta (1945–1947) NL:n hajoamisprosessiin (1989–1991). Suursodalta vältyttiin, mutta aikakauteen mahtui monta kriisiä.

Tämä sisältö on vain Kangasalan Sanomien tilaajille

Talousosasto jakautui toimituskuntiin, joiden päällikköinä toimivat senaatin jäsenet. Heistä alettiin vuonna 1858 käyttää senaattori-nimitystä. Toimituskuntien määrä vaihteli viidestä yhdeksään. Osa talousosaston senaattoreista oli ilman omaa toimituskuntaa, salkuttomina senaattoreina. Oikeusosastossa ei ollut toimituskuntia. Talousosasto huolehti siviilihallinnosta ja julkisesta taloudesta, oikeusosasto oikeudenkäytöstä. Ylimpänä laillisuuden valvojana maassa toimi prokuraattori.