Suomen sota 1941

Suomen sota 1941

Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22. 6.1941. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi muodollisesti ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.

10 kohtalokasta kuvaa juhannukselta 1941 – Jatkosodan syttymisestä 75 vuotta

10 kohtalokasta kuvaa juhannukselta 1941 – Jatkosodan syttymisestä 75 vuotta

Lauantaina tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta jatkosodan syttymisestäSuomen ja Neuvostoliiton välillä. Virallisen historiankirjoituksen mukaan sota alkoi Neuvostoliiton ilmahyökkäyksellä 25. kesäkuuta 1941 muun muassa Helsinkiin, Turkuun ja Porvooseen sekä yli kymmenelle muulle paikkakunnalle.

Elintarviketilannetta vaikeutti tai helpotti

Elintarviketilannetta vaikeutti tai helpotti

Syksyllä 1941 Suomi joutui puristuksiin ruuan ja Saksan väliin. Omilta pelloilta saatiin ainoastaan puolet siitä, mitä rauhan aikana oli kulutettu. Suomi oli tilanteessa, jossa ilman Saksan elintarviketoimituksia maata olisi kohdannut suurimittainen nälänhätä.

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on komea uutuusteos Suomen sotahistorian käänteistä

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on komea uutuusteos Suomen sotahistorian käänteistä

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on kansainvälisen tason yleisteos maailmanhistorian käännekohdasta, jossa Suomen tulevaisuus oli vaakalaudalla. Vesa Nenyen, Peter Munterin, Toni Wirtasen ja Chris Berksin nyt suomeksi ilmestynyt sotakirja on jatkoa vuosi sitten ilmestyneelle teokselle Talvisota 1939–1940. Uutuuskirja sisältää runsaan määrän valokuvia ja mukaansatempaavia omakohtaisia kuvauksia.

Mediatiedote: Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on komea uutuusteos Suomen sotahistorian käänteistä

Mediatiedote: Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on komea uutuusteos Suomen sotahistorian käänteistä

Valtaa kertyi poikkeuksellisen paljon hallitukselle ja ylipäällikkö Mannerheimille. Presidentti Kallio jaksoi kuitenkin muistutella hallitusta parlamentarismin periaatteesta esimerkiksi tiedustellen, oliko se antanut eduskunnalle tarpeeksi töitä ja painostaen ministereitä matkustamaan Pohjanmaalle valtiopäivien avajais- ja päättäjäistilaisuuksiin.

Suomen sota 1941-1945 5. osa Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941

Suomen sota 1941-1945 5. osa Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941

Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ensin talvisodassa 1939-1940 ja sitten jatkosodassa kesästä 1941 syksyyn 1944. Rauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen ajaminen pois maasta eli Lapin sota syksyllä 1944. Suomi joutui myöntymään huomattaviin alueluovutuksiin maan itärajalla sekä muihin sotakorvauksiin.

Tehtävä 9: Suomen asema toisen maailmansodan aikana

Tehtävä 9: Suomen asema toisen maailmansodan aikana

Suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla omalla päätös­vallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurpolitiikan pyör­tei­siin niin kuin vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun.

Ruotsalaiskirjailija: Suomi hyökkäsi 1941 Neuvostoliittoon luodakseen etnisesti puhdistetun Lebensraumin

Puolustusvoimien sähköisestä SA-kuva-arkistosta löydettävät kuvat antavat osviittaa sotavuosien 1939–1945 tapahtumista Suomessa. Suurin osa sota-ajan virallisista noin 160 000 valokuvasta on jatkosodan ajalta.

Suomen rajat laajimmillaan vuoden 1944 alussa ja sodan jälkeen vuoden 1944 lopussa (punaisella Suomen menettämät alueet)

Suomalaisen yhteiskunnan nopea taloudellinen ja elinkeinollinen kehitys pysähtyi toisen maailmansodan koettelemuksiin. Talvisodan syttyminen 30. marraskuusta 1939 merkitsi yhteiskunnan siirtymistä poikkeusoloihin ja monet siviiliajan toiminnot tyrehtyivät tai saivat uudenlaisia muotoja.