Suomen sota 1939-45

Suomen sota 1939-45

Tehtävä 9: Suomen asema toisen maailmansodan aikana

Suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla omalla päätös­vallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurpolitiikan pyör­tei­siin niin kuin vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun.

Virossa on turistikohde, joka vie tylsyyden ihanaan ytimeen

Virossa on turistikohde, joka vie tylsyyden ihanaan ytimeen

Sota leimasi jokapäiväistä elämää rintamilla ja kotirintamalla, se vaikutti jokapäiväiseen kanssakäymiseen, lehtikirjoitteluun, kirjallisuuteen, musiikkiin ja elokuviin. Tärkeässä osassa oli myös sotapropaganda, kansakunnan mielialoihin vaikuttaminen.

Rautalammin sota-ajan perinteenkeruuhanke

Rautalammin sota-ajan perinteenkeruuhanke

Hanketta rahoittavat: Rautalammin kunta, Rautalammin Osuuspankki, Rautalammin sotaveteraanit ry, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö, Suomen Lottaperinneliitto ry ja Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

Sotapolku.fi sodassa palvelleiden rekisteri

Sotapolku.fi sodassa palvelleiden rekisteri

Sota, johon kansamme joutui kolme vuotta sitten ja jossa siltä on vaadittu mitä raskaimpia uhrauksia, on päättynyt 19. p:nä syyskuuta 1944 solmittuun välirauhaan. Katkerien kokemusten jälkeen käsitämme, että tulevan elämämme edellytyksenä on saavuttaa pysyväiset luottamukselliset suhteet kaikkiin naapurikansoihimme.

Näin venäläinen historialehti kertoo talvisodasta: Sota oli perusteltu, koska Suomi ja Natsi-Saksa olivat menossa kimppaan

Näin venäläinen historialehti kertoo talvisodasta: Sota oli perusteltu, koska Suomi ja Natsi-Saksa olivat menossa kimppaan

Siinä sota esitetään Stalinin nerokkaana pelinavauksena, jonka mainetta ulkomaiset agentit ja mädät demokraatit ovat aivan turhaan lianneet. Vaarallinen kapitalistisen maailman ja neuvostoparatiisin raja saatiin sodan avulla siirrettyä lännemmäs. Pietari-Leningrad sai ympärilleen suojavyöhykkeen, jota ilman kaupunki olisi todennäköisesti luhistunut fasistien hyökätessä Suuressa Isänmaallisessa Sodassa 1941-1945.

Uusi puolustushaara hakee suuntaansa (1920- ja 30-luku)

Uusi puolustushaara hakee suuntaansa (1920- ja 30-luku)

Venäjän vallankumouksen jälkeen tammikuussa 1918 alkaneet sotatoimet punakaartin ja kenraali C.G.E. Mannerheimin johtamien valkoisten joukkojen välillä käynnistivät kotimaisen sotilasilmailun kehittymisen.

Elintarviketilannetta vaikeutti tai helpotti

Elintarviketilannetta vaikeutti tai helpotti

Sodan pyörteisiin joutunut Suomi maksoi kovan hinnan vapaudestaan. Suomi menetti kaatuneina ja kadonneina noin 90 000 miestä. Haavoittuneita oli kolmessa sodassa yhteensä noin 285 000, joista noin 50 000 jäi loppuiäkseen invalideiksi. Pienetkin sotavammat pahenevat yleensä iän karttuessa.

Suomi ei uskonut sotaan – mutta valmistautui siihen

Jatkosota alkoi, kun Neuvostoliitto pommitti Suomea ilman sodanjulistusta 25.6.1941. Suomalaisten suurhyökkäys alkoi Karjalan kannaksella heinäkuussa. Suomalaiset saavuttivat Laatokan rannat muutamassa päivässä.

Kalvolan joulu vuonna 1939 oli surun mustaama – Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina kuluneeksi 80 vuotta

Moskovassa maaliskuun 13. päivänä 1940 allekirjoitetussa Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan-Kuusamon alueen, Suomen osan Kalastajasaarentoa Petsamosta sekä Suomenlahden ulkosaaret. Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Hangon 30 vuodeksi. Ainoa myönnytys neuvotteluissa oli, ettei avunantosopimuksesta tullut mainintaa.