Suomen sota 1918

Suomen sota 1918

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Sosialistien vallankumoushalu johti 27.-28.1.1918 vallankaappaukseen. Punaisten kaappaus onnistui Helsingissä ja eteläisessä Suomessa. Kaappaukseen vaikutti tuntuvimmin Venäjän bolshevikkien esimerkki. Venäläiset sotilaat antoivat myös merkittävää sotilaallista tukea punaisille.

Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta

Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta

Sata vuotta sitten haave itsenäisyydestä oli vihdoin toteutunut. Vain vajaat pari kuukautta sen jälkeen ratkottiin, kelle valta maassa kuuluu: kansalaiset tuijottivat toisiaan kiväärintähtäimen läpi.

Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Aluksi kumpikin puoli pyrki varmistamaan oman alueensa ja saamaan aseita. Valkoiset ottivat haltuunsa venäläisvaruskuntien aseet Pohjanmaalla, punaiset saivat junalastin Pietarista. Helmikuussa rintama oli muodostunut ja taistelut alkoivat.

Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Viralliseksi nimitykseksi vakiintui Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sodan voittaneen valkoisen puolen käyttämät vapaussota. Sosiaalidemokraateille luontevimpia nimiä olivat kansalaissota ja veljessota sekä tarvittaessa kapina. Kommunistit puhuivat luokkasodasta ja vallankumouksesta.

Professori, filosofian tohtori Tiina Kinnunen:

Professori, filosofian tohtori Tiina Kinnunen:

Sodan alussa punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen tärkeimmät kaupungit: Helsingin, Turun ja Tampereen. Etelä-Suomen kaupungeissa ja maaseudulla asui paljon työläisiä ja torppareita, jotka kannattivat vallankumousta. Punaiset perustivat Helsinkiin oman hallituksen, jonka nimi oli kansanvaltuuskunta. Sen johtaja oli Kullervo Manner.

Hämmennys seurasi Nikolai II:n vallasta luopumista

Hämmennys seurasi Nikolai II:n vallasta luopumista

Pian kello kahden jälkeen yöllä 3. huhtikuuta 1918 valkoiset tykit avaavat tulen Tampereella. Myrskyisä pommitus repii taloja maan tasalle, ja tulipalot leviävät pitkin kaupunkia. Yötaivaalla loimottavien liekkien loisteessa valkoiset lähtevät ratkaisevaan hyökkäykseen punaisten linnaketta vastaan.

 Talvisodan henkeä tarvitaan yhä pitämään vuoden 1918 kipeä muisto piilossa

Talvisodan henkeä tarvitaan yhä pitämään vuoden 1918 kipeä muisto piilossa

− Suomalaisuudesta vallalla olevassa näkemyksessä koetaan tärkeäksi, että pieni kansakunta pitää yhtä. Erityisesti talvisodan hengen eetos korostaa yksituumaisuutta, jossa ulkoiset viholliset torjutaan yhteisvoimin. Sisällissota ei sovi tällaiseen ajattelumalliin lainkaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe Vuoden 1918 sodan nimet -seminaarissa

– Kyllä eri termejä voi käyttää ja niitä käytetäänkin juuri sillä perusteella, että eri tulkintoja saa ja pitääkin olla, sanoo suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori Heikki Ylikangas.

Sota, nuoruus ja sukupuoli – Tamperelaiset koulutytöt ja helsinkiläiset punakaartilaisnaiset Suomen sisällissodan toimijoina ja todistajina

Sadan vuoden takaista Suomen sisällissotaa on muisteltu tänä keväänä paljon mediassa. Sodan vaiheita on käyty läpi lehdissä päivä päivältä ja ympäri maata on pidetty sisällissotaa käsitteleviä seminaareja, joihin ihmiset ovat osallistuneet sankoin joukoin. Sisällissota on ollut suurelta osin myös nuorten sotaa, sillä moni nuori, alle 20-vuotias taisteli rintamalla. Useat nuoret menettivät sodassa vanhemman tai muita lähiomaisia. Sodassa arvellaan kuolleen noin 1900 alle 17-vuotiasta (Näre 2018, 279).