Suomen sota 1917

Suomen sota 1917

Suomen rajat laajimmillaan vuoden 1944 alussa ja sodan jälkeen vuoden 1944 lopussa (punaisella Suomen menettämät alueet)

Vuonna 1917 Suomen kansa oli jakaantunut kahtia. Se ei kuitenkaan riittänyt yksin sodan syyksi. Tarvittiin vielä useita samaan aikaan vaikuttaneita välittömiä syitä, ennen kuin sota syttyi.

Kun Suomesta tuli Suomi, ensimmäinen osa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa

Kun Suomesta tuli Suomi, ensimmäinen osa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa

Tammikuussa 1917 ensimmäinen maailmansota oli vaatinut jo miljoonia uhreja. Myös Venäjän imperiumi oli kärsinyt valtavia miestappioita. Aivan keisarikunnan pääkaupungin Pietarin vieressä oli kuitenkin alue, joka oli suurimmaksi osaksi välttänyt koko sodan: Suomen autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen itsenäistyminen ja valtiomuotokiista

Suomen itsenäistyminen ja valtiomuotokiista

Venäjän väliaikainen hallitus, torjuttuaan bolsevikkien vallankaappauksen, julkaisi kuitenkin manifestin, jossa valtalaki peruutettiin ja valtiopäivät hajotettiin. Sosialidemokraatit koettivat puhemies Kullervo Mannerin johdolla jatkaa eduskunnan istuntoja, mutta väliaikaisen hallituksen joukot estivät sen.

Sodan syttyminen ja Suomen jakautuminen kahtia

Sodan syttyminen ja Suomen jakautuminen kahtia

Suomi jakautui kahtia punaiseen Suomeen etelässä ja valkoiseen Suomeen pohjoisessa. Suuret kaupungit tulivat punaisten haltuun. Molemmille puolille jäi aluksi vastapuolen hallinnassa olevia paikkakuntia.

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

Venäjällä marraskuussa 1917 tapahtuneen V. I. Leninin johtamien bolshevikkien toteuttaman vallankaappauksen jälkeen Suomen täydellinen itsenäistyminen alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä. Eduskunta hyväksyikin Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917.

 Suomen itsenäistyminen ja sattuman merkitys

Suomen itsenäistyminen ja sattuman merkitys

Punaisten asema oli pitkään tukala. Päätekijät oli teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP (työväenpuolue) sai merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytettiin lakiuudistuksilla (Lex Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman pientilan perustamisen.

Heikki Nurmio: Huomautuksia suomalaisille lukijoille.

Heikki Nurmio: Huomautuksia suomalaisille lukijoille.

Työmies-lehden lukijat tuskin osasivat ennustaa vuoden 1917 kulkua tammikuun ensimmäisen numeron perusteella. Elokuvateattereissa esitettiin Peggy-sirkustytön ihmeellisiä seikkailuja ja Helsingin työväenyhdistys mainosti loppiaisaattona pidetyn kuusijuhlansa lippuja. Toki maailmansodan pauhu kuului työväenliikkeen pää-äänenkannattajankin sivuilla: poliisi muistutti ikkunoiden pimentämisestä, voin säännöstely laajeni ja Pietarista kantautui uutinen, että siperialainen mystikko Rasputin olisi murhattu.

Taloudelliset tekijät työväenvallankumouksen sytyttäjinä

Oikeiston suunnalta usein väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään, tyhmyyttään ja kateuttaan. Lisäksi punakapinan syyksi on ehdoteltu ulkoapäin – lähinnä Venäjältä tullutta – marxilaista kiihotusta ja propagandaa. Tämä heidän mielestään oikeutti hävinneiden punaisten ”kansanpettureiden” ankaran kohtelun.

Vapautta rajoitettiin, ruokaa säännösteltiin

Ensimmäinen maailmansota puhkesi elokuussa 1914 Sarajevon laukausten ”räjäyttäessä ruutitynnyrin”. Saksan johtamat keskusvallat taistelivat ympärysvaltoja vastaan, joihin Venäjäkin kuului. Suomeen ei ensimmäinen maailmansota taisteluineen yltänyt. Sen loppuvaiheisiin ja Venäjän vallankumouksen seurauksiin ajoittuvat maamme itsenäisyys ja sen jälkeinen syvät arpensa jättänyt kansalaissota.