Suomen sodan käännekohta

Suomen sodan käännekohta

Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

Helmikuussa 1808 alkanut sota oli murheretki Suomen ruotusotilaille: harvoin on tilanne sellainen kuin tuolloin, että sotamiehet olisivat halunneet tapella, mutta ylipäällikkö Klingspor halusi vetäytyä. Vasta lähellä Oulua Siikajoella ja Revonlahdella ryhdyttiin pontevammin vastarintaan, ja huhti-toukokuulla alkoi armeija edetä kohti etelää. Pääarmeija oli lännessä Pohjanlahden rantatien tuntumassa, idässä teki eversti Sandels omia ja onnistuneita manöövereitään, ja Keski-Suomessa kävi omaa sotaansa majurin arvoisena sotaan lähtenyt Otto von Fieandt joukkoineen.

Ruotsi hävisi 1809 Suomen Venäjälle, kun huolto nikotteli

Ruotsi hävisi 1809 Suomen Venäjälle, kun huolto nikotteli

Venäjä valitsi hyökkäyksen ajankohdaksi talven, koska tällöin Ruotsi ja Englanti eivät kyenneet vastaamaan hyökkäykseen. Helmikuussa 1808 alkanut Venäjän hyökkäys eteni nopeasti, ja maaliskuun alussa Venäjä valtasi Helsingin. Viaporin linnoitus jäi venäläisten piirittämäksi.

Ruotsin armeija vetäytyi Suomesta syksyllä 1808

Ruotsin armeija vetäytyi Suomesta syksyllä 1808

Ruotsin sotavoimat pakottivat kesällä 1808 venäläisjoukot puolustuskannalle sekä Pohjanmaalla että Turun saaristossa. Kuitenkin syyskesällä vahvistuksia saatuaan Venäjän armeija jälleen pääsi aloittamaan yleishyökkäyksen, joka päättyi vasta Olkijoella 19. marraskuuta sovittuun aselepoon.

Suomen rajat laajimmillaan vuoden 1944 alussa ja sodan jälkeen vuoden 1944 lopussa (punaisella Suomen menettämät alueet)

Suomen rajat laajimmillaan vuoden 1944 alussa ja sodan jälkeen vuoden 1944 lopussa (punaisella Suomen menettämät alueet)

Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty.

Dunkerquen taistelu: jälkijoukot varmistivat brittien ihmevoiton

Dunkerquen taistelu: jälkijoukot varmistivat brittien ihmevoiton

Parlamentaarinen demokratia kukoisti kaikkialla Euroopassa samalla kun Neuvostoliitosta tuli ensimmäinen kommunistinen diktatuuri. Vuonna 1939 useimmat näistä demokratioista olivat kuitenkin tulleet tiensä päähän, ja eurooppalaisten enemmistö eli autoritaarisissa tai totalitaarisissa järjestelmissä, joissa julkista ja yksityistä elämää valvottiin ankarasti ja yksilön vapauksia rajoitettiin.

Louhisaari-seminaari: Sotatoimet Pohjoisessa Euroopassa 1808-1809

Louhisaari-seminaari: Sotatoimet Pohjoisessa Euroopassa 1808-1809

Talvisodan pääministerinä Ryti oli selkeä johtaja, jolla oli henkilökohtaista auktoriteettia. Presidentti Kallion jäädessä sairastelun ja epävarmojen kannanottojensa vuoksi syrjään, korostui pääministerin asema entisestään. Ryti myös hoiti presidentin tehtäviä tämän sairauslomien aikana. Yhteiskunnassa vallinneessa yksimielisyyden ilmapiirissä pääministeri toimi ja puhui koko kansakunnan nimissä.

Sodan käänne Hämeessä ja miten taistelut etenivät?

Sodan käänne Hämeessä ja miten taistelut etenivät?

Sodan käänne Hämeessä Päijänteen länsipuolella oli maaliskuussa käyty Länkipohjan taistelu. Suomen valkoinen armeija oli helmi-maaliskuun aikana saatu täydennettyä ja koulutettua sellaiseen kuntoon, että se pystyi ottamaan aloitteen.

Talvisota 1939–1940 on uuden sukupolven perusteos Suomen historian käännekohdasta

Vesa Nenyen, Peter Munterin ja Toni Wirtasen nyt suomeksi ilmestynyt teos Talvisota 1939–1940 on kansainvälisen tason kuvitettu tietokirja, joka kertaa sodan taustat ja antaa tarkan kuvan sotatapahtumien etenemisestä. Moniulotteisten karttojen ja huolella valittujen SA-arkistokuvien myötä teos antaa hyvän kokonaiskäsityksen talvisodasta myös nuoremmille sukupolville.

Väyrynen: Georgian sota ei ole käännekohta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) kirjoittaa Helsingin Sanomissa, ettei Georgian sota ole käännekohta maailmanpolitiikassa eikä edes oman maanosamme kehityksessä. Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) taas sanoi elokuussa, että Georgian sodan alkamispäivä 8. elokuuta oli kansainvälisen politiikan käännekohta.