Sota 1788

Sota 1788

42. Kustaa III:n julistus Karjalan puolustustoimiksi, 1788

Värälän rauhaan päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen Kustaan sota vaikutti aikanaan suuresti Kouvolan ja Kymenlaakson vaiheisiin. Vuosina 1788-1790 käydyn sodan aikana rintamalinjat kulkivat Kymijoen, silloisen valtakuntien rajan, puolelta toiselle. Sotilasleirit, taisteluiden tapahtumat aluevaltauksineen, siviiliväestön kokemat tapahtumat ja tietysti itse kuningas Kustaa III:n vierailut Kymenlaaksossa ovat tallentuneet lukuisiin tarinoihin.

KUSTAA III JA SUURI MERISOTA: TAISTELUT SUOMENLAHDELLA 1788-1790

KUSTAA III JA SUURI MERISOTA: TAISTELUT SUOMENLAHDELLA 1788-1790

Vuonna 1748 18-vuotias henkikaartin Semenovskin rykmentin korpraali Aleksandr Suvorov aloitti Pietarissa uransa vakinaisessa sotilaspalveluksessa, jonka aikana hän eteni sotilaasta kenraaliksi. Suvorov sai 1754 upseerin arvon pitkän sotilaspalveluksen jälkeen.

Anjalan kartanossa katsoja pääsee keskelle kahden kuninkaallisen sotaa

Anjalan kartanossa katsoja pääsee keskelle kahden kuninkaallisen sotaa

Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja merkittävimmät itäiset linnoituksensa 1700-luvun alkupuoliskolla sodissa Venäjän kanssa. Suomen puolustuksen parantaminen katsottiin välttämättömäksi. Vuoden 1747 valtiopäivillä syntyi päätös rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen Helsinkiin ja rajalinnoitus Loviisan edustalle Degerbyhyn.

Kustaa III teloitutti suomalaisen itsenäisyysmiehen Tukholmassa 1790

Kustaa III teloitutti suomalaisen itsenäisyysmiehen Tukholmassa 1790

Niin sanotuista itsenäisyysmiehistä innokkain J.A. Jägerhorn laati Liikkalassa elokuussa 1788 keisarinna Katariina II:lle osoitetun ja K.G. Armfeltin, P. af Enehjelmin, J.H. Hästeskon, K.H. Klickin, O. Klingsporin, G. von Kothenin ja S. von Otterin allekirjoittaman kirjeen (Liikkalan nootin), jossa toivottiin rauhaa sekä 1743 menetettyjen alueitten palauttamista Suomelle.

Ruotsinsalmi – kolmen valtion historia ja tragedia

Ruotsinsalmi – kolmen valtion historia ja tragedia

Osattiin sitä ennenkin. Ruotsin hiukan sotahullu kuningas Kustaa III järjesti kesäkuussa 1788 Puumalan Vuolteensalmella eräänlaiset Mainilan laukaukset saadakseen aikaan haluamansa sodan serkkuaan Katariina Suurta vastaan. Ja venäläistähän ei tarvinnut paljoa ärsyttää. Syttyi iso sota, joka oli vähällä johtaa Ruotsin perikatoon.

Merkkihenkilöitä Haapaniemen Kadettikoulun historiassa

Merkkihenkilöitä Haapaniemen Kadettikoulun historiassa

Yrjö Maunu Sprengtportenin suurena tavoitteena oli luoda maahamme oma armeija, joka olisi soveltunut toimintaan suomalaisissa maasto-oloissa. Virka-puustellissaan Ristiinan Brahenlinnassa hän piti omilla varoillaan yllä yksityistä sotakoulua, jossa annettiin opetusta sotilasuralle aikoville pojille. Tämän ansiosta hän sai osakseen alaistensa ja koko suomalaisen upseeriston kunnioituksen ja ihailun.

Hylky löydettiin vuonna 1995 – viisi vuotta myöhemmin avautui hylkypuisto

Hylky löydettiin vuonna 1995 – viisi vuotta myöhemmin avautui hylkypuisto

1780-luvun alussa Ruotsin kuningas Kustaa III suunnitteli sotaa Venäjää vastaan tarkoituksenaan vallata aiemmin menetetyt Suomen ja Baltian itäiset osat takaisin Ruotsille. Sotaan varautuen Ruotsin laivastoa uudistettiin, ja vuonna 1784 valmistunut linjalaiva Kronprins Gustav Adolf oli yksi uusista sota-aluksista.

Sotivista kasakoista rauhan rakentajiksi ja rakkauden lähettiläiksi

Tykkimäki nimi syntyi Utin taistelun (29.6.1798) aikana mäen itärinteen tykkiasemista. Nimi iskostui ihmisten mieliin, kun Ruotsin sotajoukot vähän myöhemmin hävityn Kaipiaisten taistelun (15.7.1789) jälkeen perääntyivät, miesten ja hevosten ponnistellessa mäessä tykkejä ja muuta sotakalustoa mäkeä ylös vetäen.

Accessing https://tykkisluuppi.fi/ securely…

Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy (Ksml 4.9.): ”Katsovatko suomalaiset itään sinisin silmin?” Hän toteaa Venäjän ja Suomen suhteen olleen historiassa vahvasti taloussuhde, jossa on kulttuurisia siteitä.