Sammon ryöstö maalaus

Sammon ryöstö maalaus

Valtion taidemuseon säätiöittämissäästöt lykättiin seuraavalle hallitukselle

– Hallitus antaa lisäaikaa tilanteeseen sopeutumiseen neljän vuoden aikana. Hallitus on päättänyt veikkausvoittorahastosta tuota laskua määräaikaisesti pehmentää neljän vuoden ajan niin, että ensi vuonna siitä toteutuu puolet, totesi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki hallituksen tiedotustilaisuudessa Säätytalolla.

Valokuva maalauksen pohjalta (Vuoden 2017 kurssin satoa)

Valokuva maalauksen pohjalta (Vuoden 2017 kurssin satoa)

Voit esittää puheesi joko koululla tai museolla. Koululla voit käyttää puheesi tukena kuvia esimerkiksi powerpoint-esityksen kautta. Voit myös ottaa etukäteen selville, mitä museolla on esillä silloin, kun tulette käymään (www.gallen-kallela.fi). Tarvittaessa museolta voi lainata kuvatulosteita esityksen tueksi. ([email protected])

Miten monilahjakkaasta nuoresta tuli pelottava akka?

Miten monilahjakkaasta nuoresta tuli pelottava akka?

R. W. Ekmanin antiikin taiteen perinnettä mukaileva tyyli ei puhutellut 1860-luvun Suomessa. Ekmanin rinnalla tuntemattomampia ovat alttaritauluistaan tunnettu aikalaismaalari B. A. Godenhjelm (1799–1881) sekä nuorempi taidemaalari Johan Kortman (1858–1923). Kortman maalasi Kalevala-aiheisia teoksiaan etenkin Kalevalan kuvituskilpailua varten, niitä lunastettiin ja lahjoitettiin taiteilijan kuoltua Kalevalaseuralle.

Bring your visual storytelling to the next level

Bring your visual storytelling to the next level

Mielikuvitukset pääsivät valloilleen myös Akseli Gallen-Kallelan kuuluisien maalausten pohjalta keksityissä saduissa, jotka ilahduttavat nyt eskarin eteisaulan ilmoitustaulua.

Keskustele vapaasti aiheesta kuin aiheesta

Keskustele vapaasti aiheesta kuin aiheesta

Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtivät veneellä soutaen Pohjolaan hakemaan omaa osuuttaan Sammosta. Yhtäkkiä vene jäi jumiin aalloille. Sen alla oli jättiläishauki, jonka Väinämöinen halkaisi miekallaan. Hauen pyrstö vajosi aaltoihin, mutta suuri pää jäi veneeseen. Väinämöinen vei jättiläishauen pään rantaan ja teki sen leukaluusta kanteleen kopan ja hampaista naulat. Kielet hän otti hiiden ruunalta. Kannel soi kauniisti Väinämöisen soittaessa.

Primitivismi, symbolismi ja kansallinen tyyli

Primitivismi, symbolismi ja kansallinen tyyli

Pekka Haloselle taide oli luonteeltaan kansallista. Sortokauden tunnelmat kuvastuivat hänenkin teoksiinsa monin tavoin. Halosen helmikuun manifestin vuonna 1899 maalaama Erämaa on hyvä esimerkki siitä, kuinka sen ajan maalaukset uhkuvat kansallista voimaa, vaikka niissä ei olekaan Kullervoa kiroamassa. Erämaassa salskeat männyt kohoavat taivasta kohti, eikä niiden elinvoimaa himmennä edes metsäpalon mustaama runko. ”Kaatunut kelokin vaikuttaa käyrine oksineen siltä kuin se valmistuisi hyökkäykseen”, kirjoittaa Markku Valkonen.

Don Rosan näkemys Akseli Gallen- Kallelan maalauksesta Sammon puolustus vuodelta 1999 liitteenä Aku Ankan Kalevala-erikoisnumerossa Kuva: Disney

Don Rosan näkemys Akseli Gallen- Kallelan maalauksesta Sammon puolustus vuodelta 1999 liitteenä Aku Ankan Kalevala-erikoisnumerossa Kuva: Disney

Kalevalaa tutkittiin yhdessä croquis-piirtämällä mm. puumiekka rekvisiittana. Jokainen sai esittää itsevalittua hahmoa Gallen-Kallelan maalauksessa ja parityöskentelynä eläydyttiin Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulantaan. Pikku Huopalahden P2 -ryhmässä tehtiin leikeanimaatioina uusia tarinoita myyttisille hahmoille ja sankareille.  Keramiikkamuotokuvia muotoiltiin Strömsissä keskiviikon mus2/P1 -ryhmässä sekä croquista ja Kalevalaa maalaustaiteessa tutkittiin myös Pikku Huopalahden P1 ja P2 -ryhmissä.  

Klassikkomaalauksia otetaan tatuoinneiksi − uudessa näyttelyssä Gallen-Kallelan teokset suosituimpia

Gallen-Kallelan museossa syyskuussa avautuva Tatuoidut taideteokset -näyttely sopii espoolaismuseoon hyvin, koska Harri Larjoston valokuviin sisältyy erityisen paljon Akseli Gallen-Kallelan klassikkomaalauksia. Tatuoinneista ja niihin liittyvistä tarinoita on ilmestynyt myös Maahengen kustantama kirja, Kuva ihollani.

Akseli Gallen-Kallelaa Oslossa ja tatuoinneissa

Suomen maalaustaiteen rakastetuimpiin kansallistaiteilijoihin kuuluvat Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen syntyivät kumpikin tasan 150 vuotta sitten. Aikana, jona nuori kansakuntamme haki omaa identiteettiään venäläisen ja ruotsalaisen kulttuurin puristuksessa, suomalaisen korkeakulttuurin merkitys kasvoi erittäin suureksi.