Psykososiaaliset kuormitustekijät työterveyslaitos

Psykososiaaliset kuormitustekijät työterveyslaitos

Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät?

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. Kuormitustekijät ovat aina kytköksissä työhön tai työoloihin riippumatta siitä, kuka työtä tekee.

Kehittämistyöpaja: Mikä työssä kuormittaa? Tue työpaikkoja vaikuttavasti

Kehittämistyöpaja: Mikä työssä kuormittaa? Tue työpaikkoja vaikuttavasti

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Työterveysyhteistyön haasteena henkinen kuormitus

Työterveysyhteistyön haasteena henkinen kuormitus

Kun tavoitteena on pidentää työuria, myös psykososiaalisiin kuormitustekijöihin pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Työelämän tiukentuneet vaatimukset eivät kohtele hellästi työntekijöitä, joilta odotetaan enemmän nopeammassa aikataulussa.

Työpaikkaselvitys on jatkossa Kela-korvauksen edellytys

Työpaikkaselvitys on jatkossa Kela-korvauksen edellytys

Työpaikkaselvitys on työterveysyhteistyön kivijalka ja myös Kela-korvausten edellytys. Työterveyshuollon kustannuksista saa korvauksen vain, jos työpaikkaselvitys on ajan tasalla. Kattava työpaikkaselvitys auttaa selventämään työterveyden tavoitteet ja arvioimaan niiden toteutumista.

Työterveyspsykologin asemaa tulisi vahvistaa

Työterveyspsykologin asemaa tulisi vahvistaa

Työterveyden perustehtävä – työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy – on luontevaa psykologeille, jotka voivat toimia muunkin kuin lääketieteellisen viitekehyksen puitteissa. Heillä on tietoa niin diagnooseista kuin lääketieteellisen viitekehyksen ulkopuolisista psykologisista malleista, jotka ovat tärkeitä etenkin työyhteisöjen ja esimiestyön tukemisessa.

Esitys aiheesta:

Esitys aiheesta: ”Fysioterapia työterveyshuollossa Työn psykososiaalinen kuormitus.”— Esityksen transkriptio:

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sote-alan yrittäjät(hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoiva-alan yrittäjät) sekä heidän henkilöstönsä Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat järjestöjen (yrittäjä- ja kansanterveysjärjestöt) toimijat ja jäsenet, yritysneuvonnan toimijat, työterveyshuollot sekä sote-alan ammattiin valmistavan koulutuksen tarjoavat yksiköt.

Hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö

Hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö

Työhyvinvointi ei synny organisaatiossa itsestään, vaan se vaatii suunnittelua, arviointia ja toimenpiteitä. Työpahoinvointitekijöiden poistaminen, kuten työkiireeseen puuttuminen, lisää yksilön hyvinvointia ja suoritusta vain tiettyyn rajaan saakka. Tuottavuuden nousu vaatii myös työn iloa ja imua, jota tarvitaan synnyttämään uusia ideoita ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Työn imu vahvistuu työssä ja työpaikalla, jossa huomataan onnistumiset, annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja oppia uutta sekä tuetaan työtovereita.

Pk-yrityksillä ongelmia työterveyshuollon järjestämisessä

Psyykkistä kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute, pitkittynyt epävarmuus, keskeytykset ja suuri vastuu. Näistä kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset ovat työpaikoilla yleisiä: 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä.

Kysely helpottamaan psykososiaalisten riskien tunnistamista

Muissa kuin jaksotöissä säännöllinen työaika voidaan tietyin ehdoin sopia liukuvaksi. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden sovittujen liukumarajojen puitteissa työtilanteen ja omien tarpeidensa perusteella päättää itse siitä, miten pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee.