Pikkuvihan aika

Pikkuvihan aika

Herttua Karl Peter Holstein-Gottorp julistettiin Suomen kuninkaaksi

Karjalaisten kaupankäynti Suomeen jatkui läpi 1700-luvun. Ruotsin kuninkaat halusivat keskittää kaupankäynnin 1600-luvun alkupuolella perustamiinsa kaupunkeihin Ouluun, Tornioon ja Kajaaniin. Kauppaa käytiin myös muilla Pohjanmaan markkinapaikoilla. Kauppiaat tulivat Pohjanmaalle kaksi kertaa vuodessa, kevätkesällä pidettiin suuret lohimarkkinat ja talvella käytiin turkiskauppaa. Oululaiset pyrkivät keskittämään karjalaiskaupan kaupunkiinsa, johon oli perustettu vuonna 1647 erityiset venäläismarkkinat.

Sata vuotta ruotsalaista sotilaskunniaa (1710-1809)

Sata vuotta ruotsalaista sotilaskunniaa (1710-1809)

Mutta jotta Parkunmäen voitontähti (kirjoittaja puhuu myös Porrassalmella 1789 saavutetusta voitosta, VH) loistaisi kirkkaimmalla valollaan sekä taakse että eteenkinpäin ajassa heittäkäämme lyhyt silmäys 1808-1809 vuoden sodan johtoon ja saavutuksiin.

Kaupungin historiaa 1600-luvulta autonomian ajan alkuun

Kaupungin historiaa 1600-luvulta autonomian ajan alkuun

As a reproduction of a historical artifact, this work may contain missing or blurred pages, poor pictures, errant marks, etc. Scholars believe, and we concur, that this work is important enough to be preserved, reproduced, and made generally available to the public. We appreciate your support of the preservation process, and thank you for being an important part of keeping this knowledge alive and relevant.

Luokka:Venäjän ja Neuvostoliiton historia

Luokka:Venäjän ja Neuvostoliiton historia

Ii on niin sanottu emäpitäjä, johon kuului pitkään melkoinen osa nykyistä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa ja vähän ylikin: Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi ja Simo. Iin väestöllinen kehitys oli melko hidasta 1500-luvulla, vilkastui 1600-luvulla, taantui 1700-luvun ison- ja pikkuvihan hävitysten seurauksena ja kääntyi taas kasvuun 1700-luvun lopulla. Erityisen voimakas kehityksen aika Iissä alkoi 1800-luvun puolivälistä lähtien kuten Suomessa yleensäkin.

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Maailma järkkyi ja sotavuodet alkoivat 1930-luvun päättyessä, sillä talvisota syttyi 30.11.1939. Kiihtelysvaaralaiset lotat Irja Piirainen, Maija Määttä, Hilda Eronen, Maija Pennanen ja Lyyli Jolkkonen olivat samaisena iltana tulossa vierailulta Alli Eskelisen luota. Kirkkomäkeä noustessaan he näkivät iltaruskon leimuavan voimakkain värein taivaalla ja ihmettelivät luonnonnäytelmää mielessään kysymys ”Onko sota syttynyt?”

Historiallisia merkkipaaluja 1700-luvun loppupuolella

Historiallisia merkkipaaluja 1700-luvun loppupuolella

Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän raja tuli Kymijokeen ja oli siinä autonomian ajan alkuun saakka vuoteen 1809. Rajasta johtuen alue oli varsinkin Kustaan sodan aikana 1780-luvun lopussa useiden taistelujen ja tapahtumien näyttämönä. Noille vuosille (1788-89) ajoittuvat mm. Liikkalan nootti, Anjalan liitto ja Kaipiaisten taistelu.

Esteittä luontoon Elovaaran esteetön avokota-alue

Esteittä luontoon Elovaaran esteetön avokota-alue

Kellotapulin (rv. 1827) edessä haarautuva tienristeys, kirkonkylän keskipiste, on ollut paikallaan jo vanhimmissakin kartoissa. Tapulin suunnittelijan kerrotaan olevan C.I Engel tai joku hänen oppilaansa.

Tiedätkö, mitä ovat peltokampa, kaskuri ja härveli? Sarka-museon näyttely kertoo ajasta, jota elettiin vuosisatoja ja vielä aivan vähän aikaa sitten

Suomen Historia -teoksessaan professori Seppo Suvanto kirjoittaa: ”Ruotsalaisten siirtymisestä Pohjanlahden itäpuolelle Merikarvialle ja Lapväärttiin on asiakirjatieto vuodelta 1303, mutta on varsin todennäköistä, että heitä on ollut jo aikaisemmin 1200-luvun puolivälin tienoilla Kokemäenjoen suupuolessa ja Ulvilassa. Ilmeisen nopeassa tahdissa heitä sitten saapui Ruotsista ja Ahvenanmaalta Luvian ja Kokkolan väliselle alueelle.” Tältä ajalta on peräisin Luvian rannikolla ja saaristossa oleva ruotsinkielinen nimistö.

Kun läpi ei päästy Raatteentien kautta, voi aina yrittää muita reittejä.

Tietä pitkin kulkivat sotajoukot varusteineen suomalaisten osallistuessa Ruotsin käymiin sotiin.  Iso- ja pikkuvihan aikana tietä käyttivät venäläiset joukot. Suomensodan aikana väkeä liiku-teltiin Turun suunnasta sisämaahan ja venäläiset vuorostaan maata miehittäessään vas-takkaiseen suuntaan.  Tien historiaan liittyy myös kansalaissodan surullisia tapahtumia mm. Tervalammilla.