Pikkuviha

Pikkuviha

KAPTEENI GUSTAV BUCHT 1696-1759: ISONVIHAN JA PIKKUVIHAN SOTILAS, TENGELIÖN HANNUKKALAN ISÄNTÄ JA TORNIONLAAKSON BUCHTIEN KANTA

Utilizziamo cookie e altre tecnologie simili per migliorare la tua esperienza di acquisto, per fornire i nostri servizi, per capire come i nostri clienti li utilizzano in modo da poterli migliorare e per visualizzare annunci pubblicitari. Anche terzi autorizzati utilizzano queste tecnologie in relazione alla nostra visualizzazione di annunci pubblicitari.

Eino Leino-runoilta 6.7. klo 17 Lappeenrannan kirjaston puistossa

Eino Leino-runoilta 6.7. klo 17 Lappeenrannan kirjaston puistossa

Teos on tietokirja lähdeviitteineen ja lähdeluetteloineen, pitkän työn tulos. Kirjassa tuodaan esille hattujen sodan kokemukset ja vaikutukset Suuren Rantatien alueella Säkkijärveltä Helsinkiin. Tiedot pohjautuvat aikalaisten päiväkirjoihin, esim. saksalaisen lääkäri Lerchen kirjoituksiin. Kirkonkirjoista selvisi myös asioita. Pikkuviha oli rankkaa aikaa Kaakkois-Suomessa.

Juvelius, Einar W.: Suomen puolustuskysymys Ison ja Pikkuvihan välisenä aikana 1721-1741. Historiallinen tutkimus

Juvelius, Einar W.: Suomen puolustuskysymys Ison ja Pikkuvihan välisenä aikana 1721-1741. Historiallinen tutkimus

Kymenlaakson maakuntahistorian keskeisin tavoite on kuvata alueen ominaispiirteiden hahmottuminen ja sen kehitys nykyiseksi talousmaakunnaksi. Myös maakuntaidentiteetin vähittäinen kehitys on tärkeä osa tätä problematiikkaa. Taloudellisten tekijöiden ohella (Pohjois-Kymenlaakson ja Kotkan alueen teollistuminen, Haminan ja Viipurin vaikutusalueiden kehitys, Pietarin radan valmistuminen) siihen vaikutti myös maakunnallisen sanomalehdistön synty ja muut vähitellen hahmottuvan kansalaisyhteiskunnan instituutiot.

Oikeinkirjoituksella eroa uskonnollisen ja maallisen kielen välille

Oikeinkirjoituksella eroa uskonnollisen ja maallisen kielen välille

Hannulan pihalla oli rivissä kolme aittaa: oli jyväaitta, joka oli suurin, jauhoaitta ja vaateaitta, joka oli pienin. Jaakko asettui vaateaitan luo pitkälleen, odottamaan. Aika kulki, Tienoo oli hiljainen, kunnes Jaakon korviin kantautui voimistuvaa kavioiden kapsetta. Jaakko nousi ylös ja havaitsi Soukan suunnalta lähestyvän pölypilven ympäröimiä ratsastajia ja auringon kilossa välkähteleviä keihäitä. Jaakko otti kattomalan vaateaitan tuohikatolta ja jäi aitan takaa seuraamaan tulijoita.

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Pikkuvihan aikana vuonna 1742 käytiin taistelu Kiihtelysvaaran Oskolassa Loitimojärven jäällä. Erkki Sallisen ja Lauri Roivaan onnistui tohmajärveläisten ja liperiläisten talonpoikaisjoukkojensa kanssa tuhota Oskolaan edennyt venäläisten ryöstöjoukko ja käännyttää heidät takaisin vastustajan ylivoimasta huolimatta. Sallisen ja Roivaan hautapaikkojen kerrotaan olevan Loitimon Suvensaaressa.

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Toki pikkuvihakin aiheutti kärsimyksiä. Kokkolan seudulta vietiin melkein kaikki merimiehet Suomenlahdella partioineen Ruotsi-Suomen armeijan laivoihin ja lisäksi uhkasi nälänhätä. Vähän ennen sotaa oli näet tällä seudulla koettu monia pahoja hallavuosia, ja kun armeijan tarpeisiin oli annettu kaikki vilja, ei auttanut muu kuin pyytää maan hallitukselta apua. Se lähettikin useita laivoja tuomaan viljaa kaupunkiimme.

Korona koetteli maskulaista Sanna Lamminahoa kovalla kädellä – sairaalaan tehohoitoon, äiti menehtyi, sisar miehineen sairastui

Korona koetteli maskulaista Sanna Lamminahoa kovalla kädellä – sairaalaan tehohoitoon, äiti menehtyi, sisar miehineen sairastui

Nyt ruskaretkelle Oskolaan! Eteläisten kylien ja kaupungin yhteistyöllä rakennettu Oskolankosken virkistysalue ilahduttaa kaikkia joensuulaisia. Vain 20 kilometrin päässä keskustan kiireistä voi istahtaa nuotiolle, hengittää puhdasta ilmaa ja retkeillä opastettuja polkuja pitkin.

Miksi Venäjä ei vallannut Suomea jo Ison- ja Pikkuvihan rauhanteoissa?

Ruscoit asuwaiset Swenskan Prawintzih ej mingänkaldaistä edes päin esi wasta ottamista ej tehdäis Ja jos Swenskan granitzan takaa löytysiwät sen kaltaiset jotca esiwasta otandaa näyttasiwät wihollisen tawalla jota kuta wahingua. nijn sijdä asiasta kiriojtta sikeläjsil Swenskan Komandiroil nijstä asioista ja tehdyistä wahingoista.

Sillan pää romahti, huhut kertoivat karkeasta mittavirheestä

Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy (Ksml 4.9.): ”Katsovatko suomalaiset itään sinisin silmin?” Hän toteaa Venäjän ja Suomen suhteen olleen historiassa vahvasti taloussuhde, jossa on kulttuurisia siteitä.