Pikkuviha suomessa

Kävelikö AVI juuri ministeriön ohjeen yli? Kokoontumisrajoitukset tiukkenevat sittenkin, vaikka STM halusi pitää ne ennallaan

Ruotsin ja Venäjän raja kulki 1770-luvulla Sulkavan halki. Raja oli 15 kilometrin päässä kuparirahojen löytöpaikalta. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa vuonna 1743 Väätälänmäki oli jäänyt Ruotsin puolelle rajaa.

Lapinlahden Linnut rienaavat Areenassa ja Kalajoki menee mukana – näitä sketsejä te toivoitte Lappareilta

Karjalaisten kaupankäynti Suomeen jatkui läpi 1700-luvun. Ruotsin kuninkaat halusivat keskittää kaupankäynnin 1600-luvun alkupuolella perustamiinsa kaupunkeihin Ouluun, Tornioon ja Kajaaniin. Kauppaa käytiin myös muilla Pohjanmaan markkinapaikoilla. Kauppiaat tulivat Pohjanmaalle kaksi kertaa vuodessa, kevätkesällä pidettiin suuret lohimarkkinat ja talvella käytiin turkiskauppaa. Oululaiset pyrkivät keskittämään karjalaiskaupan kaupunkiinsa, johon oli perustettu vuonna 1647 erityiset venäläismarkkinat.

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy (Ksml 4.9.): ”Katsovatko suomalaiset itään sinisin silmin?” Hän toteaa Venäjän ja Suomen suhteen olleen historiassa vahvasti taloussuhde, jossa on kulttuurisia siteitä.

Kaufen und Versenden von eBooks an andere Personen

Päästyään valtaan vuoden 1738-1739 valtiopäivillä hattuhallitus ajoi maan mukaan sotaan Venäjää vastaan. Sota tunnetaan pikkuvihana vuosina 1741-1743. Suuri ero oli vihollisarmeijan tavoissa verrattuna isonvihan alkuaikoihin. Maan vallannut venäläisarmeija ei herättänyt lainkaan sellaista kauhua kuin venäläisten edellinen hyökkäys. Tiedetään kuitenkin muutamien kokkolalaisten paenneen Ruotsin puolelle.

Vuonna 1754 rakennettu Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko

Vuodelta 1720 eli isonvihan ajoilta on säilynyt Paltamon kirkon arkistossa kolme rajarauhaa käsittelevää kirjettä, jotka on julkaistu painettuina vasta 1900-luvun alussa. Kirjeistä kaksi on suomennettu venäjästä, kieliasusta päätellen Venäjän puolella rajaa: käännösten kielimuoto liikkuu suomen ja karjalan kielten rajamaastossa. Molemmat alkavat täysin venäjänkielisellä mutta ainakin painetussa versiossa latinalaisin kirjaimin kirjoitetulla fraasilla

Suomen oikeinkirjoitus 1600- ja 1700-luvuilla

Uudenkaupungin rauha päätti Suuren Pohjan sodan ja isonvihan. Ruotsi menetti Venäjälle Inkerin, Viron, Käkisalmen läänin eteläosan ja Karjalankannaksen. Rajalinja tunnetaan myös Pietari Suuren rajana.

Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja

Maastossa tapahtuvien muutosten johdosta valtakunnanrajan kulkua kuvaavat kartta- ja koordinaattitiedot on aika ajoin uudistettava rajankäynnissä. Voimassa olevat rajankäynnit on suoritettu Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla vuonna 2000, Suomen ja Ruotsin välisellä valtakunnanrajalla vuonna 2006 sekä Suomen ja Venäjän välisellä valtakunnanrajalla vuonna 2017.

Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa

Kirvun emäpitäjä Jääski oli keskiajalla Karjalan suurimpia seurakuntia. Perimätieto kertoo Kirvun ensimmäisen kirkon rakennetun Eerik XIV:n aikana. Kirvun kappeliseurakunnan perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1611, jolloin se mainitaan asiakirjoissa ensi kerran. Käskynhaltija Tönne Yrjänänpoika lahjoitti tuolloin Jääsken kirkkoherran ja kirvulaisten jatkuvista pyynnöistä Kirvun kappelikirkolle Käkisalmesta peräisin olevan pienen kirkonkellon.

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743 – eBook

Venäjä hyökkäsi 21.2.1808 Suomeen ilman sodanjulistusta, minkä puuttumista pidettiin ajan tapojen mukaisesti karkeana diplomaattisena virheenä. Lisäksi sota aloitettiin talvella, jolloin Suomenlahti oli paksussa jäässä. Talvisotaa ja ympärillä olevan meren jäätymistä ei Viaporin puolustusta suunniteltaessa oltu otettu huomioon. Kaiken lisäksi Viaporin huolto oli laiminlyöty. Operatioita Suomea vastaan oli suunnitellut 1784 Venäjän palvelukseen siirtynyt edellä mainittu Georg Magnus Sprengtporten.