Lappi elinkeinorakenne

Harvasti asuttua maaseutua ja väljiä joenvarsikyliä

Kylät ja muut taajamat ovat keskittyneet vesireittien varteen. Kylät ovatkin Lapissa tyypillisesti pitkiä ja väljiä joenvarsikyliä. Lapista vain pieni osa voidaan luokitella taajamaksi. Asutuksen hajautuminen laajoille alueille ja taajamien ulkopuolelle on Lapissa vallitseva piirre. Kuten muuallakin Suomessa myös Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut havaittavissa taajamien laajentumista.

Elinkeinojen yhteensovittaminen Ylä-Lapissa

Lapissa on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen monta metsiin ja luontoon perustuvaa elinkeinoa ja käyttömuotoa. On matkailua, poronhoitoa, metsätaloutta, kaivostoimintaa, tuulivoimatuotantoa, luonnontuotteiden keräilyä, metsästystä ja virkistyskäyttöä. On runsaasti suojelualueita. Lisäksi Ylä-Lappi on saamelaisten kotiseutualuetta.

Kun muu Lappi tyhjenee, niin Suomen suurimman kunnan väkiluku kasvaa – näin erämaaluonto houkuttelee ihmisiä jäämään

– Meidän elinkeinorakenne on sellainen, että 84 prosenttia käytännössä kunnan tuloista tulee palvelualoilta, joista matkailu on ylivoimaisesti suurin, sanoo Inarin kunnan elinkeinojohtaja Samuli Mikkola.

Kartta 8. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain vuonna 2013

In construction, investment currently focuses on tourism construction. New housing is being constructed mainly in Rovaniemi. There are also jobs in renovation and refurbishment. Several projects are in the pipeline in Lapland, for example, in the mining sector, tourism and the bioeconomy. If implemented, these projects would generate a significant number of new jobs in construction.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

Hankkeen välillinen ja vain välillinen kohderyhmä on Itä- ja Pohjois-Suomen alueen pk-yritykset ja tämä huomioidaan hanketta toteuttaessa, ja varsinkin hankkeesta ja sen tuloksista ulospäin viestittäessä. Hankkeessa huomioidaan hankkeen varsinaisen kohderyhmän kautta erityisesti IP-alueen S3:ssa määriteltyjen yhteisillä osaamisalueilla ja kasvualoilla toimivat pk-yritykset, mutta vain välillisenä kohderyhmänä.

Vapaa Pohjola -manifesti (uusin päivitetty versio 2020)

Lapin Yrittäjät on merkittävä vaikuttamiskanava yritysten toimintaedellytysten ja maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Alueellinen vaikuttamistyö nojaa vahvasti noin 3 000 -päiseen jäsenjoukkoomme koko Lapissa. Olemme vahvasti mukana omien jäseniemme koulutuksellisten ja sosiaalisten palveluiden järjestämisessä. 

Lapin Kokoomus vaatii kahta keskussairaalaa

Kittilän kunnan palveluksessa on yli neljäsataa työntekijää, ja kunta onkin Kittilässä yksi suurimmista työllistäjistä. Kittilän kunnan avoimet työpaikat löytyvät kunnan www-sivuilta etusivulta kohdasta Avoimet toimet ja virat, te-palvelut.fi -palvelusta sekä Kuntarekry-palvelusta. Te-palvelut.fi-sivuilta sekä muista työpaikkapalveluista voi etsiä muiden alueen työnantajien avoimia työpaikkoja. Linkkejä palveluihin löytyy tämän sivun alalaidasta.

Itälappilainen mikroyrittäjyys ja covid-19 -hanke

Itä-Lapin kuntayhtymän kunnat ovat elinkeinorakenteeltaan mikroyritysvoittoisia. Covid-19 -virusepidemiasta johtuen yritysten tilanne on eskaloitunut erittäin haasteelliseksi. Yritysten konkursseja, henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisia on tärkeä estää kaikilla mahdollisilla keinoilla, ja samalla pyritään erityisesti huomioimaan ihmisten henkinen jaksaminen.

Rajavartiosto teki ei suositeltavasta kiellettyä

Maanomistuskysymykseen liittyy myös aatelin ja muiden säätyjen synty. Seurakuntien perustamisen yhteydessä talonpoikien maita siirrettiin pappiloille. Aateli sai alkunsa 1200-luvulta alkaen ratsumiehen varustaville tiloille myönnetystä verovapaudesta, joka tuli myöhemmin perinnölliseksi. Valtion hallinto- ja sotilastehtävissä palveleville läänitettiin talonpoikaismaita varsinkin 1600-luvun puolivälissä. Pohjois-Savon kannalta merkittävä oli kreivi Pietari Brahelle tällöin läänitetty Kajaanin vapaaherrakunta, johon kuuluivat mm. enimmät Kuopion ja Iisalmen tilat.