Kvtes kokemuslisä 2017

Yleiskorotukset ja paikallinen järjestelyerä

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2020–2021 on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan kahdella yleiskorotuksella. Lisäksi sopimuskauteen kuuluu myös paikallinen järjestelyerä, joka laitetaan maksuun 1.4.2021 lukien.

Palkkaukseen liittyviä peruskäsitteitä (KVTES)

Kilpailukykysopimuksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 osalta on sovittu erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Sen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna 1.2.2017–30.9.2019 välisellä ajanjaksolla.

8 § Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 310 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.

Työehdot puntarissa: Kuinka käy, kun kuntates vaihtuu yksityiseen?

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 310 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.

Täytän pyöreitä – voinko siirtää vapaani merkkipäivänäni toiselle päivälle?

Kunnan palkkasummasta 0,8 % suuruinen osuus varataan palkankorotuksiin, joiden jakamisesta neuvottelevat pääluottamusmiehet työnantajan kanssa. Korotuksiin varatulla summalla on tarkoitus korjata palkkausepäkohtia esimerkiksi ammattiryhmille, joiden palkkaus on jäänyt selvästi jälkeen. Jos pääluottamusmiehet ja työnantaja eivät pääse sopimukseen palkankorotuksen kohdentamisesta eri henkilöille / ammattiryhmille, päättää työnantaja kenelle korotus maksetaan.

Mistä osista palkka muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa?

Teh­tä­vä­koh­taista palk­kaa mita­taan työn vaa­ti­vuu­den arvioin­nilla (TVA). Vaa­ti­vuu­den mit­taa­mi­sen kri­tee­rit ovat työ­eh­to­so­pi­muk­sissa. Kunta-alan työ­eh­to­so­pi­muk­sessa KVTES:ssa näitä ovat työn edel­lyt­tämä osaa­mi­nen, työn vai­ku­tuk­set ja vas­tuu, yhteis­työ­tai­dot ja työs­ken­tely-ympä­ristö. Kun työ­nan­taja avaa teh­tä­vän tai perus­taa viran, mie­ti­tään ensiksi mil­laista osaa­mista teh­tä­vässä vaa­di­taan.

EU-tuomioistuin linjasi: Vuosiloman sairauskarenssi on laillinen

Kunnalla työskenteleviin lääkäreihin sovelletaan Lääkärisopimuksen lisäksi myös kunnallista yleisestä virka- ja työehtosopimusta KVTES:ä siltä osin, kun Lääkärisopimuksella ei ole KVTES:stä poikettu.  KVTES:sta löytyvät mm. vuosilomien, sairauslomien ja perhevapaiden määräytymisen perusteet ja niiden palkallisuus sekä luottamusmiestoimintaa koskevat asiat. Sen sijaan KVTES:n palkkaus- ja työaikaluvuista noudatetaan vain tiettyjä osia niiden ollessa pääosin toisin sovittuna Lääkärisopimuksessa.

Työryhmissä valmistaudutaan jo neuvotteluihin

Työehtosopimus määrittää työsuhteen vähimmäisehdot, esimerkiksi palkan ja lomien määrän. Henkilökohtaiseen työsopimukseen voi sopia tessiä huonommista ehdoista vain, jos tessissä on nimenomaisesti näin sovittu.  Minimiehtoja paremman työsopimuksen voi tietysti aina neuvotella.