Kustaa 3 sota

Kustaa 3 sota

Kustaa III:n sota, Anjalan liitto ja kuninkaan murha

Kustaa III:n sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1788-1790. Sodan tapahtumat sijoittuivat suurimmilta osin Kymijoen ympärille, joka oli tuolloin kahden valtakunnan raja. Sotaan liittyvät jännitteet jäittivät jälkensä joen vastakkaisilla rannoilla asuviin ihmisiin, paikalliseen historiaan ja kulttuuriin. Ruotsin kuningas Kustaa III vietti sodan aikana pitkiä aikoja Kouvolan alueella, josta löytyy edelleen lukuisien taistelupaikoista kertovien muistomerkkien lisäksi Kustaa III:n mukaan nimettyjä paikkoja.

Ruutiukoissa Kustaa III:n sodat ja Ruotsinsalmen meritaistelut

Ruutiukoissa Kustaa III:n sodat ja Ruotsinsalmen meritaistelut

Tykkisluuppien panos oli ratkaiseva tekijä Ruotsin laivaston voitossa. Ruotsinsalmen toinen taistelu oli Ruotsin merivoimien voitokkain ja samalla myös suurin Itämerellä koskaan käyty meritaistelu. Rauha solmittiin Värälässä 14. elokuuta 1790. Varsinaisista rajamuutoksista ei sopimuksessa sovittu. Tästä huolimatta rauha oli Kustaa III:lle poliittinen voitto, sillä sopimuksessa Venäjää kiellettiin lopullisesti sotkeutumasta Ruotsin sisäpoliittisiin asioihin.

Kustaa III teloitutti suomalaisen itsenäisyysmiehen Tukholmassa 1790

Kustaa III teloitutti suomalaisen itsenäisyysmiehen Tukholmassa 1790

30 ruotu (r. rote) oli maaseudulla 2-6 talon ryhmä, jolla oli yhteisvastuu yhden sotamiehen ylläpidosta (ruotujakolaitos). Sotamies sai käyttöönsä mökin ja maatilkun, ja hänen perheensä sai elantonsa mökin maasta ja kotieläimistä. Ruodun vastuulle tuli myös köyhäinhoito.

Historiateos Kustaa III:n maasodasta kertoo taisteluista Savossa ja Kymenlaaksossa 1700-luvun lopulla

Historiateos Kustaa III:n maasodasta kertoo taisteluista Savossa ja Kymenlaaksossa 1700-luvun lopulla

Ruokapalvelut toteuttaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Säätiön tarkoituksena on nuorisotyön kehittäminen ja vaaliminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä nuorisokeskustoimintana (Nuorisokeskus Anjala) sekä Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen. Ankkapurhan kulttuurisäätiöllä on Suomalaisen työn liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki tunnuksena yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta.

Anjalan kartanossa katsoja pääsee keskelle kahden kuninkaallisen sotaa

Anjalan kartanossa katsoja pääsee keskelle kahden kuninkaallisen sotaa

Ruotsulan redutti valmistui monessa vaiheessa. Lopulliseen muotoonsa se tehtiin vuosina 1791–92 osana Suvorovin linnoitustöitä. Muodoltaan se oli nelikulmainen. Vallitukset oli vahvistettu kivimuureilla. Niiden sisäpuolella oli rakennuksia ja ulkopuolella armeijan leirikenttä.

Zachris Topelius: Talvi-iltain tarinoita 1

Zachris Topelius: Talvi-iltain tarinoita 1

Uusien kirjojen vinkit on tehty pääsääntöisesti arvostelukappaleista, jotka vinkkaajat ovat itse valinneet. Emme hauku kirjoja, mutta se ei tarkoita, että olisimme kritiikittömiä – jos kirja on huono, se jätetään kokonaan arvioimatta, koska hyviäkin kirjoja on niin paljon, että huonoihin ei kannata aikaa ja vaivaa haaskata.

Meritaistelun seuraukset näkyvät tänäkin päivänä

Meritaistelun seuraukset näkyvät tänäkin päivänä

Ruotsin kuningas Kustaa III halusi palauttaa Ruotsille Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhassa (1743) menetettyjä alueita ja kohottaa Ruotsin asemaa Euroopan mittakaavassa. Kuninkaalla ei ollut oikeutta aloittaa sotaa ilman valtiopäivien hyväksyntää, mutta hän laati suurimittaisia suunnitelmia siitä huolimatta.

Kuusankosken Retkeilijät elämysmatkalla Kustaan sota -kansanoopperassa 20.8.

Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa 1700-luvun alkupuolella Ruotsi oli menettänyt aikaisemman suuralta-asemansa. Turun rauhassa 1743 valtakuntien rajalinjaksi tuli Kymijoki, jolloin koko Valkealan pitäjä, siis myös Kouvolan kylä ja tuleva Kouvolan kaupungin alue jäivät Venäjän keisarikuntaan kuuluviksi. Ruotsin suurvalta-aseman ja menettyjen alueiden palauttamiseksi kuningas Kustaa III aloitti 1788 sodan serkkunsa keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.

Sata lasta altistui Kurittulan koulussa, sillä oppilasryhmiä ei erotettu toistaan

Puumalansalmen etsinnät keskittyivät kesällä 1990 salmen etelä- rannasta 180 metriä väylälle päin olevalle kaistaleelle. Alueelta löydettiin jonkin verran keramiikkaa ja pienen laivan pohjapalkki. Mitään muuta hylkyyn viittaavaa ei silloin havaittu.