Kansallispuku sukat

Pyhäjokialueen naisen kansallispuvun esittely

Tuotteet tilataan verkkokaupassa siirtämällä ne ostoskoriin ja maksamalla ostoskorin sisältö verkkomaksupalvelussa. Kaikki asiakastiedot käsitellään luottamuksellisesti. Tilauksen yhteydessä kysyttyjä yhteystietoja ei käytetä muuhun kuin tilauksen toimitukseen tai siinä ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen, ellei erikseen toisin mainita. Tilatessasi verkkokaupasta sinun edellytetään tutustuneen ja sitoutuneen kulloinkin voimassa oleviin toimitusehtoihin.

Kansallispukuharrastajat heittäytyivät tuhmiksi – sekakäyttäjät uhmaavat pukuperinnettä

Jurvan kansallispuvun suunnittelivat paikalliset asianharrastajat 1920-luvun lopulla. Pukua selostava kirje on merkitty diaariin 12.2.1929 Muinaistieteellisessä toimikunnassa. Samalla saapui näyte uuden kansallispuvun kirkasvärisestä flammuraitaisesta ”kahareksanmerkkisestä” kankaasta. Se on kudottu 1800-luvun alkupuolella eläneen Liisa Perän juhlahameen mukaan. Maisteri Tyyni Vahter täydensi mallia 1930 luvulla. Myöhemmin pukua on tarkistettu vuonna 1981.

Lähtöhinta 2000 euroa! Kymmenen faktaa kansallispuvuista

Suomessa on yli 200 mallia, joista tarkistettuja on 98. Tarkistaminen tarkoittaa, että kansallispukuraadin ohjauksessa on tutkittu puvun historiallinen tausta ja koottu mallipuku, jonka väritys, ompelurakeneet, kaavoitus ja materiaalit vastaavat mahdollisimman tarkasti alkuperäistä. Puvulle on laadittu työohjeet ja kaavasarjat.

Kansallispuku – osa virolaista perinnettä

Oikeanpuoleisella mallilla on päällään vaaleasävyisempi versio. Päässä on neidon päähine eli punaiset silkkinauhat. Pukuun kuuluu kaksi röijyvaihtoehtoa, joista mallin päällä on kimohihainen, vaaleampi röijy. Edessä etureunat menevät päällekkäin ja varsinaisia kiinnittimiä ei ole. Röijy kiinnitetään yhdellä neulalla. Pukuun kuuluu kolme eri esiliinavaihtoehtoa, joista mallilla on päällään käsinkudottu raidallinen, puolipellavainen esiliina. Esiliina solmitaan paikalleen pirtanauhalla. Hameen kangas on tiiviiksi kudottua puuvillapalttinaa ja hame on laskostettu takapainotteisesti.  

Tältä näyttää Helsingin pitäjän kansallispuku – sitä saavat käyttää myös suomenkieliset, vaikka toisin aikoinaan keskusteltiin

Aluspuku on valmistettu ohuesta pellavapalttinasta, se on pitkä, siinä on poikittainen leikkaus rintojen alapuolella ja muotolaskokset. Yläosa on kaksinkertainen, alaosa runsas ja yksinkertainen. Aluspuvussa on selässä halkio ja se suljetaan pääntien ja leikkaussauman kohdalta nyörein. Hihat ovat ns. lampaanlapahihat ja niissä on laskostus pyöriöllä. Hihat ovat melko pitkät ja ulottuvat käden päälle.

Väistön pariskunnalle kansallispuku on osa karjalaista identiteettiä – katso videot

Pukuun kuuluu tietenkin paita. Se on aika tavallinen kansallispuvun paita. Tässä paidassa on myös aliset, jotka  tässä ovat kyllä mielestäni ihan samaa kangasta kuin ylisetkin (yleensä aliset on jotain halvempaa ja karkeampaa kangasta, eihän niitä kukaan näe). Kaula-aukko on pyöreä eikä siinä ole halkiota. Hihansuiden napit on ommeltu langasta.

Juvan naisten kansallispuvun syntyvaiheet

Jo seuraavana vuonna perustettiin Bragen pukutoimisto, Brages dräktbyrå, joka sijaitsee edelleen samassa osoitteessa Helsingin Kasarmikadulla. Bragen pukutoimisto vastaa Suomen ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien kansallispuvuista. Pukuja on yhteensä 186 ja paikkakuntia 78. Pukuliikkeestä ja yksittäisistä puvuista voi lukea lisää Kari Appelgrenin Finlandssvenska dräktbokenista.

Promootiokulkue ja Promootiojumalanpalvelus

Promovoitava mies: frakki, mustat liivit, valkoiset käsineet, valkoinen rusetti, mustat sukat ja mustat sileäpintaiset ohutpohjaiset nauhalliset kengät (ei kiiltävät), tohtorinhattu ja miekka, ei taskuliinaa

Rouva Haukiolle lahjoitettiin Jääsken naisen kansallispuku

Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:n edustajat olivat pukeutuneet kukin omien alueidensa kansallispukuun. Jääsken naisen kansallispuku esillä henkareissa oikealla. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia