Järjestäytymätön työntekijä

Työehtosopimus ja järjestäytymätön työnantaja

Työehtosopimus on työnantajayhdistyksen ja työntekijäyhdistyksen välinen sopimus, joka asettaa rajat työntekijän ja työnantajan työsopimuksessa sopimille työnteon ehdoille. Työnteon ehdoista ei saa sopia heikommin ehdoin työsopimuksessa kuin mitä työehtosopimuksella on sovittu. Vaikka työehtosopimus onkin työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välinen sopimus, myös järjestäytymätön työnantaja voi tulla sidotuksi työehtosopimukseen niin kutsutun yleissitovuuden perusteella.

Työtuomiostuin: ammattiliittoon kuulumaton työntekijä ei voi olla luottamusmies

Työntekijä A oli 1990-luvulla valittu ensin työpaikan varaluottamusmieheksi ja sittemmin työpaikan pääluottamusmieheksi. A oli kuitenkin erotettu Metallityöväen Liitto ry:n jäsenyydestä 1.11.2007 lukien. Hän oli esiintynyt luottamusmiehenä ja hänelle oli maksettu luottamusmieskorvauksia lähes kahdeksan vuoden ajan yhteensä 5934 euroa. Työnantajalle oli vasta 25.6.2015 selvinnyt, että A ei ollut liiton jäsen. Tämän jälkeen työsuhde oli purettu muun muassa epärehellisyyden perusteella.

Järjestäytynyt ja järjestäytymätön työnantaja

Työnantajat edistävät järjestöissään yhteisiä etuja. Samaan aikaan he voivat kilpailla liiketoimintasektorilla hyvinkin aggressiivisesti. Työnantajilla on mahdollisuus käyttää apunaan mm. erikoistuneita työsuhdejuristeja, jotka ajavat asioita työnantajien etujen mukaisesti.

Palkka – Työntekijän palkkasaatavat (Väärin maksettu palkka)

Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että palkka on laskettu oikein ja maksettu työntekijälle sen erääntymispäivänä. Työntekijän tehtävänä on toimittaa työnantajalle kaikki palkan laskentaan tarvittavat tiedot, kuten esimerkiksi tuntikortit, sovittuna ajankohtana.

Yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöillä on vapaus solmia kollektiivisia työehtosopimuksia. Työehtosopimus on yleissitova, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on vähintään noin puolet alan työvoimasta. Yleissitovuuden vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

Yleissitovuus syrjii räikeästi järjestäytymättömiä yrityksiä

Yleissitova työehtosopimus tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen (ns. järjestäytymättömän työnantajan) on noudatettava niitä määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, asianomaista alaa edustavassa työehtosopimuksessa. Tällaisena yleissitovana työehtosopimuksena pidetään esimerkiksi (ainakin vielä) Leipomoalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Olen koeajalla. Uskallanko ottaa osaa lakkoon?

Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

”Lakko koskee kaikkia työntekijöitä, jäseniä tai ei” – Työoikeuden professori: Teollisuusliiton tavoitteena sitoa järjestäytymättömät lakkoon

Tiedotteen mukaan työpaikan ammattiosasto vaatii selvitystä kaikilta jäseniltään, jotka tekevät perjantaina töitä, ja puuttuu myös sellaisten henkilöiden työntekoon, jotka eivät ole Teollisuusliiton jäseniä. Tiedotteen mukaan ”lakko koskee kaikkia Teollisuusliiton sopimusalojen töitä ja kaikkia alojen työntekijöitä, olivatpa he Teollisuusliiton jäseniä tai eivät”. Näin ollen lakkovelvoite koskisi myös niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu Teollisuusliittoon tai mihinkään ammattiliittoon.