Islam ihmiskäsitys

Islam ihmiskäsitys

UI1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä

Islamilaisen tieteen kehitys sai alkunsa umaijadikaudella arabian kieleen tehdystä käännösprojektista. Sen myötä kehittyivät tieteellisten kirjoitusten kommentaarit, jotka edesauttoivat uusien ajatusten juurtumista umaijadien alueella. Islamin tulkinta suhteessa tietoon synnytti tieteen ja kulttuurin kultakauden, joka alkoi abbasidikaudella vuodesta 750 lähtien. Koulutuksessa uskonnollinen ja tieteellinen ajattelu täydensivät toisiaan. Islamilainen kulttuuri edisti varhaisina vuosisatoinaan nykyisten luonnontieteiden, kuten tähtitieteen ja lääketieteen, kehitystä. 

 Islam-tutkimuksen tuore voimannäyte

Islam-tutkimuksen tuore voimannäyte

Kun teoksessa on 15 lukua yhtä monelta kirjoittajalta, kokoavan johdannon merkitys korostuu. Mutta jos ei ole olemassa mitään yhtä ”puhdasta”, ajasta ja paikasta riippumatonta islamia, eikö ole harhaanjohtavaa tehdä tällainen selkeä ero islamin ja kulttuurin välillä? Hämeen-Anttila toteaa, että useimmille muslimeille uskonto on yksityisasia ja vain harvat tuovat islamin politiikkaan.

Osallistu keskusteluihin kirjautumalla palveluun.

Osallistu keskusteluihin kirjautumalla palveluun.

”Kun rauhoitetut kuukaudet ovat kuluneet taistelkaa uskottomia vastaan missä heidät tapaattekin, vangitkaa heidät, saartakaa heidät ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he katuvat pitävät rukouksensa ja antavat almuja, antakaa heidän mennä rauhassa. Allah on anteeksiantava ja armelias.” (Suura 9:5)

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

Islamissa maallista ja hengellistä valtaa ei eroteta toisistaan. Tämä johtuu siitä, ettei sen piirissä ole varsinaisesti hengellistä elämääkään. Ainakaan kristinuskon tarkoittamassa merkityksessä. Sen tilalla on pelkkää hengellistä pimeyttä ja kuolemaa.

Jari Ehrnroothin kolumni: Jokaiselle kuuluu jakamaton ihmisarvo, mutta mitä se ihmisarvo on?

Jari Ehrnroothin kolumni: Jokaiselle kuuluu jakamaton ihmisarvo, mutta mitä se ihmisarvo on?

Kolmansista maista Suomeen ja muualle Eurooppaan suuntautuneen voimakkaan muuttoliikkeen myötä islam on hiljalleen noussut julkisen keskustelun aiheeksi myös Suomen tiedotusvälineissä. Internetin puolella islamista on käyty keskustelua jo pidemmän aikaa. Kansalaisten yleinen tietämys islamista rajoittuu kuitenkin toistaiseksi vahvasti tiedotusvälineiden välittämään kuvaan, joka on usein varsin kaunisteltu ja kritiikistä riisuttu.

Itämainen tanssi uskontotieteilijän näkökulmasta

Itämainen tanssi uskontotieteilijän näkökulmasta

Kurssilla käsitellään uskontoa ilmiönä uskontotieteen näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan katsomusten yleismaailmallista luonnetta ja vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla tutustutaan kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin keskeisiin piirteisiin, uskontojen yhteisiin juuriin ja niihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Eija-Riitta Korhola: Suurmoskeijahanke on islamisaatiota ja hakee valtaa pään sisältä

Eija-Riitta Korhola: Suurmoskeijahanke on islamisaatiota ja hakee valtaa pään sisältä

Hallitustunnustelijan puolueille esittämät kysymykset jatkavat samaa mahdotonta linjaa. Lapsikin ymmärtää, ettei tuollaisia kysymyksiä voi vakavissaan esittää tuleva pääministeri. Kysymykset kuuluvat paremminkin jollekin ideologiselle yhdistykselle hiekkalaatikossa, ei taloudellista vastuuta kantavalle valtionpäämiehelle. Ilmankos Suomen Keskustapuolueella on vaikeuksia vastata vakavissaan kysymyksiin. Minä jättäisin väliin.

Tutkija tutuksi: Tuula Sakaranaho – Uskontolukkari ja monikulttuurisuuden tuntija

Tuula Sakaranaho on Helsingin yliopiston uskontotieteen professori, jonka erityisalaa on islamin tutkimus. Tutkimuksen tekemisen lisäksi hän on myös tuonut uskontotieteen tuloksia aktiivisesti laajemman yleisön tietoon, tapahtuipa tämä sitten oppikirjoja kirjoittamalla, verkkomedian perustamisella tai julkisia keskusteluja järjestämällä. Pyysimme häntä kertomaan itsestään ja toiminnastaan tarkemmin.

Helluntailainen – Klassisen helluntailaisuuden teologinen ihmiskäsitys

Suurmoskeijalla, joka olisi pinta-alaltaan kaiken kaikkiaan 12 kertaa suurempi rakennuskompleksi kuin Helsingin tuomiokirkko, ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien tai uskonnonvapauden kanssa. Siinä on kokonaan kyse valtataistelusta mielikuvissamme. Se on merkittävä symbolinen hanke. Hanke liittyy islamin valtapyrkimyksiin, poliittiseen islamisaatioon, ja vieläpä yhden islamin suunnan toimesta.