Hattujen sota

Hattujen sota

Lapinlahden Linnut rienaavat Areenassa ja Kalajoki menee mukana – näitä sketsejä te toivoitte Lappareilta

1730-luvun lopulla Ruotsi-Suomen suurvallassa taistelivat vallasta kaksi puoluetta hatut ja myssyt. Hattu-hallitus halusi kiinnittää huomion ulkopolitiikkaan ja julisti sodan Venäjää vastaan. Kovia kokenut kirjava armeija polkaistiin liikkeelle uskoen menneisiin loistaviin voittoihin.

Selaus nimekkeen mukaan kokoelmassa

Selaus nimekkeen mukaan kokoelmassa ”hattujen sota – 1741-1743”

Oli muitakin ongelmia. Jälleen halusivat venäläiset viedä mukanaan joitakin ihmisiä. Vaikka heidän kenraalinsa julkaisivat määräyksen, ettei poikia ja tyttöjä eikä naispalvelijoita saa viedä rykmentin mukana maasta, joutui Kokkolan maistraatti ainakin kerran puuttumaan asioitten kulkuun. Se pyysi venäläistä majuria estämään erästä husaaria ottamasta mukaansa palvelustyttö Mariaa. Marian myöhemmistä kohtaloista asiakirjat eivät kerro.

Kymijoki – rajan, rakkauden ja elämysten virta

Kymijoki – rajan, rakkauden ja elämysten virta

Hatut pitivät Hornin politiikkaa liian varovaisena ja vaativat sotaa Venäjää vastaan menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi. Myssyjä tukivat Venäjä ja Britannia ja hattuja Ranska. Hatut nousivat valtaan 1738. Tämä johti Ruotsin sodanjulistukseen Venäjälle heinäkuussa 1741. Suomeen sijoitettiin ruotsalaisia rykmenttejä. Huonosti valmistellussa hattujen sodassa Ruotsi pyrki etenemään kohti Venäjän uutta pääkaupunkia Pietaria. Se kärsi kuitenkin heti alkuun Venäjälle tappion verisessä Lappeenrannan taistelussa ja joutui vetäytymään.

Herttua Karl Peter Holstein-Gottorp julistettiin Suomen kuninkaaksi

Herttua Karl Peter Holstein-Gottorp julistettiin Suomen kuninkaaksi

Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä Lappeenrannan linnoitusmäellä. 1790-luvulla Lappeenrannan linnoitusta rakennettiin osaksi Pietarin puolustusjärjestelmää kenraali Aleksander Suvorovin johdolla. Tuolloin rakennettiin muun muassa linnoituksen luoteispuolelle niin sanotut Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.

Tapahtumatuotantojen taitaja Saija sai mitalin ansioistaan

Tapahtumatuotantojen taitaja Saija sai mitalin ansioistaan

Aito haminalainen musiikki­pläjäys Local Rock Marathon valloittaa keskustan baarit jälleen perjantaina ja lauantaina. Mukana on yhteensä 20 paikallista bändiä eli kasvua siis jälleen edelliseen kertaan!

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743

Alle titler på Saxo.com der handler om Hattujen sota.
Vi har 0 titler inden for emnet Hattujen sota. 0 af disse titler kan du købe som digitale udgaver og opleve med det samme. Se vores store udvalg neden for.

Ruotsalaisen kenraalin Kristofer Freidenfeltin jahti törmäsi toukokuun lopulla 1743 ajojäihin matkallaan Uumajasta Kelloon ja upposi.

Ruotsalaisen kenraalin Kristofer Freidenfeltin jahti törmäsi toukokuun lopulla 1743 ajojäihin matkallaan Uumajasta Kelloon ja upposi.

Haminan linnoituksen toteutti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen ja kaupungin esikuvana on italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Ruotsalaiset toteuttivat linnoittamisen vain hiekkavallituksina. Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä 1740-luvulla, jolloin Haminassa alkoi venäläinen, ns. Vanhan Suomen aika.

”Teit’ isäin astumaan?” Pojat sotakentillä 1700-luvulta nykypäivään

Suomenlinnan rakennustöiden johtamisesta tunnettu Augustin Ehrensvärd osallistui syksyllä 1747 muutaman upseerin muodostamaan retkikuntaan, jonka tehtävänä oli selvittää Ruotsin itärajan turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Retkikunta vieraili Keltissä 15.8.1747. Kuningas Adolf Fredrik teki kesällä 1752 matkan Suomeen. Hän kävi tarkastamassa neljä vuotta aikaisemmin aloitetun Suomenlinnan rakennustyömaan, mutta matkusti myös valtakunnan raja-alueelle. Hänen tiedetään yöpyneen Anjalassa ja vierailleen myös Keltin redutissa.

Ruotujakolaitoksen aikaiset värvätyt joukko-osastot

Sodan lopputuloksena oli luovutettava lisää maata Venäjälle. Puolustusta oli vahvistettava. Kuningas Fredrik hyväksyi Ehrensvärdin suunnitelman Helsingin ja Degerbyn linnoittamisesta. Linnoitustyöt alkoivat 1748.