Hattujen sota muistomerkki

Hattujen sota muistomerkki

Sodan jälkeen miinaräjähdyksissä menehtyneiden muistomerkki

Jatkosota alkoi suomalaisten osalta 25.6.1941. Sota poikkeaa sotamuistomerkkien osalta olennaisesti talvisodasta, sillä Ilomantsin puolustustaistelua lukuun ottamatta lähes kaikki jatkosodan merkittävät sotatapahtumat käytiin maamme nykyisten rajojen ulkopuolella. Sen vuoksi jatkosodan muistomerkkejä on Via Karelian varrella huomattavasti vähemmän kuin talvisodan muistomerkkejä.

Lappeenrannan taistelun teemapäivä 23. elokuuta

Lappeenrannan taistelun teemapäivä 23. elokuuta

Linnoituksen lehterit ja esiintymislava katsomoineen tarjoavat mahtavan paikan tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen.  Linnoituksen muurien sisällä järjestetään muun muassa Vallijamit ja Marttilan kylän markkinat. Linnoituksen sisällä kiertää myös pururata, joka mahdollistaa lenkkeilyn upean historiallisen ympäristön keskellä.

Koronakevät pakotti myös kansalaisopiston digiloikkaan

Koronakevät pakotti myös kansalaisopiston digiloikkaan

Kun Venäjän armeija oli ns. hattujen sodan alkupaloiksi vuonna 1741 vallannut ja tuhonnut Lappeenrannan, se vetäytyi rajan taakse vetämään henkeä ja varustautumaan tulevia koitoksia varten.  Ja niitähän riitti.

Järkyttävää käytöstä: Lukiolaiset häiriköivät alkuperäiskansan marssia Trump-hatut päässään ja vaativat muuria – virnuilivat sotaveteraanin kyyneliin

Järkyttävää käytöstä: Lukiolaiset häiriköivät alkuperäiskansan marssia Trump-hatut päässään ja vaativat muuria – virnuilivat sotaveteraanin kyyneliin

Tämän ajatuksen toteuttamiseksi Grönberg lahjoitti pohjarahastoksi 10 000 markkaa (2800 euroa vuoden 2002 rahassa) ja lausui toivomuksen, että kaupunginvaltuusto tekisi aloitteen varojen keräämiseksi puheena olleeseen tarkoitukseen.

Lukijoilta: Varhaisella tuella ehjään elämänpolkuun

Lukijoilta: Varhaisella tuella ehjään elämänpolkuun

Kirkkotarha on kokonaan tuhottu ja se oli jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Suomi ja Venäjä tekivät valtiosopimuksen, minkä mukaan sotilashautausmaat rauhoitetaan. Sopimuksen perusteella kirkon vieressä olevalle sankarihauta-alueelle Säkkijärvi-säätiö pystytti muistopatsaan. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, mistä johtuen muistohetket Säkkijärvellä ovat aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

Miksi muistokivi on unohdettu? Tätä ihmettelee yksi joukoissa seisonut mielipiteessään

Miksi muistokivi on unohdettu? Tätä ihmettelee yksi joukoissa seisonut mielipiteessään

MIELIPIDE Tervasaaren kaatuneiden muistokivi Erikssonin puistossa ”loistaa” usein tyhjyyttään merkkipäivinä. Miksi UPM on ”unohtanut” kyseisen muistomerkin merkityksen? Mitä miettivätkään ne vielä elossa olevat sotaveteraanit Tervasaaresta? Verstaan ”haalarikomppania” seisoi muiden mukana asennossa ja ojennuksessa hattu päästä, kun tehtaan johdon, toimihenkilöiden ja työntekijöiden edustajat laskivat seppeleen kiven juureen Suomen lipun liehuessa tangossaan. Asiaa ihmettelee yksi joukossa seisonut kyseisen komppanian alokas Myllykadulta.

Sukunimilaki, sodan jäljet ja asunnottomuuden historia: kymmenen lukuvinkkiä yhteiskunnasta

Sukunimilaki, sodan jäljet ja asunnottomuuden historia: kymmenen lukuvinkkiä yhteiskunnasta

Savokin joutui kuvatun kauden kuluessa kolmeen kertaan kokemaan omien rajojensa piirissä sotaisia vaiheita nimittäin Pikkuvihan aikana 1741–1743, Kustavinsodassa 1788–1790 ja Suomensodassa 1808–1809. Näiden sotien vaikutusta savolaisen yhteiskuntaelämän kehi­tykseen on edellisillä sivuilla jo monelta eri taholta valaistu. Tässä on tähteenä enää vain lyhykäinen kertomus itse sotatapahtumista.

Kiurunrannalla paljastetaan muistomerkki

– Asiasta tekee erikoisen se, että divisioonaan ei yleensä kuulunut suoraan divisioonan komentajan alaisuudessa olevaa osastoa, puhumattakaan jääkärikomppaniaa. Silloinen eversti Aaro Pajari päätti tehdä kaikkien kovakuntoisimmista miehistä itselleen nyrkin, joka menee sinne minne hän haluaa. Perustettiin 150 miehen osasto – Pajarin nyrkki. Mukana oli huippu-urheilijoita, fyysisesti ja henkisesti kovakuntoisimmat miehet. Monet olivat jo Pajarin johdolla talvisodassa Tolvajärvellä kunnostuneita sotilaita.

Akseli Gallen-Kallelan runo Erämaakirkosta

Lakanan ohella patsaalle on askarreltu Ku Klux Klan -henkinen hattu. Vastaavantyyppinen asuste on nähty tänä syksynä kahdesti aiemmin Lahdessa: Hennalassa olleessa välikohtauksessa turvapaikanhakijoita vastaan ja Jari Litmasen patsaalla.