Asevarikko 1

Asevarikko 1

Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL)

Laitos huolehtii joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvystä ja materiaalin käyttökelpoisuudesta. Puolustusvoimien logistiikkalaitos on Pääesikunnan alainen tulosyksikkö. Logistiikkalaitos omistaa ja huoltaa Puolustusvoimien materiaalin ja vastaa sen teknisestä elinjaksohallinnasta. Laitoksen vastuualueet:

Kuopion Asevarikon entiset työntekijät ja Kuopion Asevarikon Kilta ry seuraavat mielenkiinnolla Savilahti-projektin rakentamishankkeita, jotka etenevät perinteitä ja luontoarvoja kunnioittaen.

Kuopion Asevarikon entiset työntekijät ja Kuopion Asevarikon Kilta ry seuraavat mielenkiinnolla Savilahti-projektin rakentamishankkeita, jotka etenevät perinteitä ja luontoarvoja kunnioittaen.

Vuosina 1939 – 1945 käydyt talvisota, jatkosota ja Lapin sota näkyivät vahvasti myös kuopiolaisten elämässä. Koko Suomen mittakaavassa viidesosa työikäisestä naisväestöstä työskenteli sotien alla eri teollisuuden aloilla. Vuonna 1935 Valtion ammuslataamo päätettiin siirtää Vihtavuorelta Kuopioon. Savilahden ranta-alue oli käyttöön ihanteellinen – tarpeeksi kaukana keskustasta, mutta kuitenkin lähellä.

Kuopion asevarikon alueen kauppa lyötiin lopullisesti lukkoon – asemakaavoitus alkanee ensi vuona

Kuopion asevarikon alueen kauppa lyötiin lopullisesti lukkoon – asemakaavoitus alkanee ensi vuona

Kuopion kaupungin suunnitelmat Savilahden alueen muokkaamisesta pääsevät nytkähtämään eteenpäin, kun asevarikon alue Neulamäessä siirtyy Kuopion kaupungille. Alueella on tilaa tuhannelle asunnolle ja sen lisäksi sinne voidaan rakentaa toimistotaloja.

Pasi Utriainen: Kuopion syrjäraiteita etsimässä

Pasi Utriainen: Kuopion syrjäraiteita etsimässä

Kuopiossa on ollut aikoinaan paljon ns. syrjäraiteita. Ainakin Pitkälahden sahalle, puolustusvoimain varikolle, Särkiniemen vaneritehtaalle, Savilahden ammuslataamolle, Haapaniemen rullatehtaalle (haarat Siikaniemen sahalle ja Kumpusaareen), Kasarmialueelle, Satamaan (haara Itkonniemen suuntaan), erillinen haara Itkonniemeen sekä Kelloniemen öljysatamaan. Nykyään vain Kumpusaaren syrjäraide on käytössä, kun liikennöinti Kelloniemeenkin näyttää päättyneen.

Sveitsiläiskylää uhkaa yli vuosikymmenen evakko vanhan asevarikon takia

Sveitsiläiskylää uhkaa yli vuosikymmenen evakko vanhan asevarikon takia

Sveitsin puolustusministeriön mukaan uuden räjähdyksen riskiä on aliarvioitu jo vuosia, eikä varikkoa voida enää jättää muhimaan. Ministeriön mukaan kylän tyhjentäminen räjähteiden raivaamisen ajaksi olisi paras ratkaisu. Ministeriön mukaan työtä ei missään tapauksessa saataisi valmiiksi ennen vuotta 2031.

50 vuotta sitten: Maastokelpoiset paloautot Asevarikko 6:lle ja Lylyn viestivarikolle

50 vuotta sitten: Maastokelpoiset paloautot Asevarikko 6:lle ja Lylyn viestivarikolle

Lahden Seudun Tykistökilta ry:n kotipaikka on Lahti ja toiminta-alueena Päijät-Häme. Kilta on perustettu 11.4.1970 ja sen tarkoitus ja toiminta on määritelty killan säännöissä. Siellä todetaan mm. seuraavat periaatteet.

Valtava asevarikko räjähti Venäjällä – yksi kuoli, yli 9 500 evakuoitiin, tuhannet lähtivät itse

Valtava asevarikko räjähti Venäjällä – yksi kuoli, yli 9 500 evakuoitiin, tuhannet lähtivät itse

Riihimäellä vankeja käytettiin sota-aikana pääasiassa halkotöissä, sillä puu oli polttoaineen säännöstelyn myötä noussut jälleen arvoonsa. Vankeja käytettiin myös erilaisissa järjestely ja -kuljetustöissä kauppalan alueella. Esimerkiksi kasarmialueella sijainneen Asevarikko 1:n hajauttaminen lähiseudulle toteutettiin poliittisesti luotettaviksi katsottujen rangaistusvankien voimin.

Oikotie-tunnukseen perustuva kohdentaminen

Talosivut sisältää Väestörekisterikeskukselta saatuja rakennuksen perustietoja, sekä hinta- ja aluetietoja taloihin yhdisteytyistä kohdeilmoituksista. Kohdeilmoitukset näkyvät myös hakutulosten lisäksi aina myös kohteeseen linkitetyllä talosivulla.

Muotoilija Emiisa Knuutinen suunnitteli designmaskimalliston – nähdään myös Miss Suomi -finalisteilla

Talvisodan kynnyksellä asevarikko siirrettiin pääkaupungista Vammalan Konepajan tiloihin vuonna 1939 nimellä Asevarikko 1. Ensimmäisenä tehtävänä oli kivääreiden monteeraus ja korjaaminen. Myöhemmin valmistettiin konekiväärien ja pistooleiden osia. Sotien aikana Asevarikko valmisti noin puolet ammutuista tykinammuksista. Sotien jälkeen se osallistui sotakorvauksien maksamiseen tuottamalla erilaisia koneen osia. Samoihin aikoihin Vammalan Konepaja muuttui osakeyhtiöksi