Artek kolmijalkainen jakkara

Artek kolmijalkainen jakkara

Asiakkaat, jotka ostivat tämän tuotteen ostivat myös

Artek on ollut erottamaton osa suomalaisia koteja siitä lähtien, kun se toi kaikkien ulottuville Alvar Aallon ikoniset huonekalut. Nykyisin Artekin ajattomat ja kestävät kalusteet ovat myös tunnetuinta suomalaista designia maailmalla. 

Vastaavia tuotteita on aiemmin myyty näillä hinnoilla

Vastaavia tuotteita on aiemmin myyty näillä hinnoilla

Jakkara 60 on löytänyt paikkansa niin julkisista tiloista, kirjastoista, yliopistoista kuin kodeista, istuimena, apupöytänä, yöpöytänä, eteisen tuolina, varatuolina. Julkisista rakennuksista jakkara tuli ensimmäisenä käyttöön Viipurin kirjastossa 1935.

Artek Alvar Aalto jakkara 60 - kolmijalkainen - koivuviilu

Artek Alvar Aalto jakkara 60 – kolmijalkainen – koivuviilu

Nykyään ikoninen jakkara on saatavana eri versioina. Alvar Aallon Artekille suunnatun Alkuperäisen jakkaran 60 rinnalla on ajan myötä ilmestynyt uusintapainoksia, jakkaran julisteita, lasten jakkarat, erikoispainoksia erityistilaisuuksiin ja pehmustettua versiota. Tähän päivään asti jakkara 60 ei ole menettänyt alkuperäistä charmiaan ja vakuuttaa joka päivä lukemattomissa kotitalouksissa luotettavana istuimena kaikille.

Artek lanseeraa Ronan ja Erwan Bouroullecin Rope-tuolin

Artek lanseeraa Ronan ja Erwan Bouroullecin Rope-tuolin

Rope-tuoli on saatavana mustana ja vaaleanharmaana. Tuolin runko on teräsputkea ja istuin muotoonpuristettua pyökkivaneria ja saarniviilua. Rope-tuolin nimikko-ominaisuus, köysi, on värivaihtoehdosta riippuen joko mustaa polyesteriä tai luonnonväristä pellavaa.

Alvar Aaallon klassikkojakkara ja Muumimaailma

Alvar Aaallon klassikkojakkara ja Muumimaailma

Alvar Aalto oli myös Artekin sekä Nykytaide ry:n perustajiin. Alvar Aallon, Aino Aallon sekä Maire Gullichsenin (o.s. Ahlström) ja Nils-Gustav Hahlin perustama Artek-yritys oli Suomalaisena yrityksenä mukana luomassa pohjoismaisen muotoilun käsitettä. Aalto suunnitteli Artekille tuoleja, valaisimia ja muita huonekaluja. Iittalalle hän suunnitteli yhden tunnetun muotoilun klassikon Savoy-maljakon.

Aino Marsio-Aallon matkapäiväkirja ja Artek

Aino Marsio-Aallon matkapäiväkirja ja Artek

Pyrin vastaamaan kysymykseeni nojautumalla ja hyödyntämällä toistaiseksi vain vähän tunnettua ja tutkimuksessa harvoin lähteenä käytettyä Aino Marsio-Aallon matkapäiväkirjaa vuosilta 1931–1936. Pyrin aineistolähtöisen analyysini kautta antamaan selkeämmän kuvan ja uutta tietoa Artek-yhtiön perustamiseen johtaneista tapahtumista ja ideoista. Valitsemani näkökulma valottaa erityisesti Aaltojen yhteistyön problematiikkaa.

Legendojen kohtaaminen: skeittibrändi Supreme päivitti suomalaisille pyhän Aalto-jakkaran

Legendojen kohtaaminen: skeittibrändi Supreme päivitti suomalaisille pyhän Aalto-jakkaran

Seeprajakkarat ostin aikanaan käytettynä ja ne olivat ihan uudenveroiset ja maksoin niistä puolet ovh:sta. Se oli mielestäni hyvä löytö ja vähän kyllä haaveilin ensin samanlaisista seeprajakkaroista koivunvärisillä jaloilla (meillä nyt mustat), mutta niiden hinta uutena on niin korkea, etten malttanut kahteen jakkaraan laittaa sellaista summaa enkä löytänyt tuota nelijalkaista mallia käytettynäkään kohtuuhintaan.

Kalevala ja Myrskyluodon Maija heittivät Jakob Höglundin musikaaliohjaajien eliittiin – Nyt työn alla on Cabaret, jonka klassiseen repliikkiin hän kehtaa kajota

Alvar Aalto oli 1930-luvun vaihteessa kolmekymppinen arkkitehti, joka oli saanut hieman kuuluisuutta piirtämällä Jyväskylän työväentalon (1925) ja Paimion parantolan (1929). Näiden lisäksi hän oli suunnitellut muun muassa Muuramen kirkon (1929) ja Turun Sanomien toimitalon (1929).

Makia julkaisee uuden malliston yhteistyössä yllättävän kumppanin kanssa: ”Tämä mallisto kertoo kaikille, mitä Makia on”

Vuosina 1935–1997 Helsingissä oli näyttelytila Galerie Artek. Galleriassa järjestettiin monia merkittäviä näyttelyitä, joissa oli esillä esimerkiksi Pablo Picasson, Fernand Légerin ja Joan Mirón teoksia.